Suuret raidehankkeet voivat pysähtyä hallitusratkaisun myötä Suomessa

Traders Union
Kaikki uutiset
Taloustiedot
Suuret raidehankkeet Suomessa

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Liiketoiminta ja varallisuus

Markkinakatsaus

Sholanke Dele

17.10.2026

Suuret raidehankkeet voivat pysähtyä hallitusratkaisun myötä Suomessa — Raidehankkeet uhattuna

Kevään eduskuntavaalien jälkeen seuraava hallitus arvioi, jatketaanko länsiradan, lentoradan ja itäradan valmistelua vai lopetetaanko hankkeet kokonaan. Liikenne- ja viestintäministeriön muistion mukaan vaihtoehtoihin kuuluu myös hankeyhtiöiden alasajo, koska rahoitusta uusille ratahankkeille on vaikea löytää nykyisen väyläverkon kunnossapitotarpeiden rinnalla.

Kohokohdat

Liikenne- ja viestintäministeriön muistion mukaan suurten raidehankkeiden, kuten Länsiradan, jatko voi päättyä uuden hallituksen linjauksiin ja rahoituspaineisiin.
Länsiradan Helsingin–Lohjan–Salo–Turun osuuden kustannusarvio on 1,32 miljardia euroa, josta valtion osuus 905 miljoonaa euroa, Salon–Lohjan laajennus maksaisi vielä noin 1,7 miljardia euroa.
Lentoradan rakentaminen mahdollistaisi nopeat yhteydet Helsinki-Vantaalle arviolta kolmen miljardin euron investoinnilla, mutta hankkeen aloitus sidotaan valtion rahoitusratkaisuihin ja hallituksen päätöksiin.

Ministeriön muistio linjaa vaihtoehdot

YLE:n mukaan liikenne- ja viestintäministeriön virkamiesmuistio esittää, että seuraava hallitus päättää suurten raidehankkeiden jatkosta ja voi myös lopettaa niiden edistämisen. Muistiossa todetaan, että jos hankkeita viedään eteenpäin, rahoituksen täytyy löytyä vahvasti valtion budjettitalouden ulkopuolelta.

Ministeriö katsoo, ettei nykyistenkään teiden ja rautateiden rahoitukseen ole riittävästi varoja. Kun valtiontaloutta on tarkoitus sopeuttaa miljardeilla, ensisijaiseksi suositukseksi nousee olemassa olevan väyläverkon kunnossapito uusien suurinvestointien sijaan.

Länsirata Espoosta Lohjan kautta Saloon ja Turkuun on lähimpänä rakentamisvaihetta, mutta oikeuskäsittelyt ja sopimusneuvottelut ovat viivästyttäneet etenemistä. Jos rakentamista ei ehditä aloittaa tällä hallituskaudella, yhtenä vaihtoehtona on hankeyhtiön alasajo sen nykyisen toimeksiannon päättyessä, vaikka jo laaditut suunnitelmat jäisivät talteen myöhempää käyttöä varten.

Toinen länsirataa koskeva vaihtoehto on edetä nykyisen suunnitelman mukaisesti rakentamalla yhteys Helsingin ja Lohjan välille sekä osuudet Salo–Hajala ja Nunna–Kupittaa. Muistion mukaan tämän kokonaiskustannusarvio on 1,32 miljardia euroa, josta Suomen valtion osuus on 905 miljoonaa euroa, ja lisäksi voitaisiin neuvotella Salon ja Lohjan välisen osuuden rakentamisesta noin 1,7 miljardin euron lisäkustannuksella.

Rahoituspaineet painavat myös lentorataa ja itärataa

Lentoradalle valmistuu keväällä 2028 ratasuunnitelma, joka mahdollistaa siirtymisen rakentamisvaiheeseen. Muistion mukaan yksi vaihtoehto on laatia suunnitelma valmiiksi, mutta olla etenemättä rakentamiseen, jolloin hankeyhtiö ajetaan alas sen toimeksiannon päättyessä ja suunnitelma pidetään voimassa mahdollista myöhempää käyttöä varten.

Vaihtoehtona lentoradalle on myös siirtyä neuvotteluihin rakennusvaiheesta sekä tarkemmasta toteutus- ja rahoitusmallista. Noin kolmen miljardin euron hanke lisäisi kapasiteettia Helsingin ja Keravan väliselle vilkkaalle päärataosuudelle ja mahdollistaisi nopeat junayhteydet suoraan Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

Itäradan kohdalla ministeriö arvioi, että suunnittelu voidaan lopettaa jo yleissuunnitelmavaiheeseen vuonna 2028 eikä ratasuunnitelmaa välttämättä laadita lainkaan. Keravalta Porvoon kautta Kouvolaan suunniteltu rata edellyttää lentoradan toteuttamista, joten jos lentorata ei etene, myöskään itäradan tarkemman suunnittelun jatkamista ei pidetä perusteltuna.

Jos itärataa päätetään kuitenkin viedä eteenpäin nykyisen mallin mukaan, hankkeelle laaditaan yleissuunnitelma ja ratasuunnitelma 79 miljoonan euron kustannuksella. Hanke toisi Porvoon nopean junaliikenteen piiriin ja lyhentäisi Kouvolan ja Helsingin välistä matka-aikaa 12–15 minuuttia.

Aiemmassa jutussamme liikenne- ja viestintäministeriö arvioi, että autokannan sähköistyminen heikentää liikenteen veropohjaa ja pakottaa seuraavan hallituksen uudistamaan alan verotusta. Samalla käsittelimme kasvavia tie- ja rataverkon rahoituspaineita sekä esillä olleita uusia rahoituskeinoja, kuten käyttäjämaksuja ja ruuhkamaksuja, joilla pyrittäisiin turvaamaan väyläverkon ylläpito valtion taloustilanteen kiristyessä.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?