Suomen palkansaajien ostovoima vahvistuu, työttömien toimeentulo heikkenee Laboren arvion mukaan

Traders Union
Kaikki uutiset
Taloustiedot
Ostovoimakuilu kasvaa Suomessa

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Liiketoiminta ja varallisuus

Markkinakatsaus

Sergey Shendetskyi

22.10.2026

Suomen palkansaajien ostovoima vahvistuu, työttömien toimeentulo heikkenee Laboren arvion mukaan — Ostovoimakuilu kasvaa Suomessa

Suomessa työssäkäyvien ja työttömien taloudellinen kuilu on kasvamassa lähivuosina, kun palkankorotukset ja veronkevennykset tukevat ansiotuloja. Samaan aikaan työttömien tulot jäävät Laboren ostovoimakatsauksen mukaan alle kohtuullisen elämän viitebudjetin, mikä korostaa sosiaaliturvaleikkausten vaikutusta.

Kohokohdat

Laboren ostovoimakatsauksen mukaan nelihenkisen, 6 000 euron tulot saavan työllisen perheen ostovoima kasvaa 4,9 prosenttia vuoteen 2028 mennessä.
Ansiosidonnaisella työttömyyspäivärahalla elävän ostovoima laskee lähes 18 prosenttia vuoden 2028 tasolla yli kymmenen vuoden takaisesta sosiaaliturvaleikkausten seurauksena.
Ansiotuloverotuksen kevennys hyödyttää erityisesti 40 000–50 000 euroa ansaitsevia palkansaajia, joille jää ensi vuonna lähes 300 euroa enemmän käteen vuodessa.

Ostovoima jakautuu eri suuntiin

Como informa Yle, viitaten julkaistuun Laboren ostovoimakatsaukseen, torstaina julkaistu Laboren ostovoimakatsaus osoittaa, että työttömien ja työssäkäyvien ostovoima eriytyy nyt voimakkaasti. Raportti tarkastelee kehitystä esimerkkiperheiden kautta ja ennakoi suotuisinta kehitystä nelihenkiselle työntekijäperheelle, jonka yhteenlasketut bruttotulot ovat noin 6 000 euroa.

Laboren ennusteessa tämän perheen ostovoima kasvaa viime vuodesta vuoteen 2028 mennessä 4,9 prosenttia. Johtava tutkija Milla Nyyssölän mukaan kehitystä tukee erityisesti ansiotulojen nousu, ja perheen käytettävissä olevien tulojen ennustetaan kasvavan ensi vuonna 3,8 prosenttia.

Työttömien kohdalla suunta on päinvastainen. Ansiosidonnaisella työttömyyspäivärahalla elävän ostovoiman ennakoidaan vuonna 2028 olevan lähes 18 prosenttia alempi kuin reilut kymmenen vuotta aiemmin, ja myös työttömyystuella elävien tilanteen arvioidaan heikkenevän edelleen tulevina vuosina.

Nyyssölän mukaan taustalla ovat sosiaaliturvaan tehdyt heikennykset, kuten ansiopäivärahan porrastus. Hänen mukaansa ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan tehdyt leikkaukset heikentävät ostovoimaa ja toimeentuloa voimakkaasti, jos työttömyys pitkittyy.

Verokevennykset tukevat palkansaajia

Laboren katsauksen mukaan työttömien tulot eivät enää mahdollista kohtuullista elämistä, kun vertailukohtana käytetään 1 600 euron viitebudjettia välttämättömiin kuukausimenoihin, kuten ruokaan, vuokraan ja sähköön. Esimerkkilaskelmassa työmarkkinatuella elävälle jää vuokran jälkeen alle 600 euroa kuukaudessa, kun taas ansiosidonnaista saavalle jää noin 650 euroa.

Ansiosidonnaisen leikkaukset ovat samalla kaventaneet työttömien välisiä tuloeroja. Vuonna 2026 ansiosidonnaista saavalle jää käteen keskimäärin vain noin 71 euroa enemmän kuin yleistuella elävälle, mikä Laboren arvion mukaan nostaa esiin kysymyksiä perusturvan tasosta sekä työkyvyn ja työpotentiaalin säilymisestä.

Palkansaajille ensi vuosi tuo sen sijaan useita helpotuksia. Ansiotuloverotuksen kevennykset näkyvät Laboren laskelman mukaan erityisesti noin 40 000-50 000 euroa vuodessa ansaitsevilla, joille jää ensi vuonna lähes 300 euroa enemmän käteen vuodessa kuin nykyisin.

Nyyssölän mukaan vuoden alussa voimaan tulevat työtulovähennyksen muutokset hyödyttävät erityisesti tätä tuloluokkaa. Kehitys vahvistaa kulutuskysyntää palkansaajissa, mutta samalla kotitalouksien ostovoima jakautuu Suomessa aiempaa selvemmin työmarkkina-aseman mukaan.

Kelan etuuksien 2,3 prosentin indeksikorotus vuodelle 2025 nostaa osaa perusturvasta, kuten kansaneläkettä ja toimeentulotuen perusosaa, mutta kaikki etuudet eivät seuraa mukana. Aiemmassa jutussamme nostimme esiin, että hallituksen vuosille 2024–2027 jäädyttämät tuet – kuten työttömyyden perusteella maksettava yleistuki ja opintoraha – sekä asumistukien indeksitarkistusten puuttuminen voivat pitkittää painetta pienituloisten ostovoimaan ja pitää sosiaaliturvan tason keskustelun esillä.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?