Helsinki voittaa vuoden 2030 yleisurheilun EM-kisojen isännyyden, rahoitusriski kasvaa

Traders Union
Kaikki uutiset
Taloustiedot
Helsinki EM 2030 isännyys

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Liiketoiminta ja varallisuus

Markkinakatsaus

Darina Pashchenko

22.10.2026

Helsinki voittaa vuoden 2030 yleisurheilun EM-kisojen isännyyden, rahoitusriski kasvaa — Helsinki EM-kisojen isäntänä

Helsinki varmistaa vuoden 2030 yleisurheilun EM-kisojen isännyyden poikkeuksellisen tiukassa asetelmassa, jossa Brysseliä pidetään ennakkoon vahvempana hakijana. Päätös nostaa samalla esiin Suomen Urheiluliiton taloudellisen riskin, koska tapahtuman toteutus nojaa merkittävästi julkiseen rahoitukseen ja vahvaan lipunmyyntiin.

Kohokohdat

Helsinki valitaan vuoden 2030 yleisurheilun EM-kisojen isännäksi, ohittaen Brysselin ja kasvattaen isännöintien määrän neljään, eniten tapahtuman historiassa.
Yli 30 miljoonan euron kisabudjetista valtio kattaisi noin kolmanneksen ja Helsingin kaupunki 10 prosenttia, mutta valtion tuki supistuu viidestätoista viiteen miljoonaan euroon.
Kannattavuus edellyttää 10 miljoonan euron lipputuloja, eli noin 285 000 lippua 33 euron keskihinnalla, sekä vahvaa ennakkomyyntiä ja suomalaismenestystä.

Isännyyspäätös ja rahoituksen lähtökohdat

Ylen mukaan Euroopan yleisurheiluliiton hallitus valitsee Lausannessa Helsingin vuoden 2030 EM-kisaisännäksi, vaikka Bryssel lähtee prosessiin monen arvion mukaan suosikkina. Helsinki järjestää kisat neljännen kerran, mikä tekee siitä kyseisen tapahtuman historian eniten isännöineen kaupungin.

Helsingin hakkeen taustalla on urheiluliike itse, kun taas Brysselissä järjestely- ja talousvastuu olisi ollut liike-elämän ja tapahtumajärjestäjä Golazon varassa. Ylen tietojen mukaan Brysselin 200-vuotisjuhlavuosi 2030 ja suurten yleisurheilumaiden tuki eivät silti riitä ratkaisemaan valintaa sen hyväksi.

Suomen Urheiluliiton kannalta varsinainen painetesti alkaa kuitenkin vasta valinnan jälkeen. Liitto lähtee siitä, että yli 30 miljoonan euron kisabudjetista valtio kattaisi noin kolmanneksen ja Helsingin kaupunki noin 10 prosenttia.

Julkisen rahoituksen merkitys korostuu myös siksi, että Helsingin vuoden 2012 olympiavuoden EM-kisat tuottivat 3,6 miljoonan euron tappiot ja heikko yleisömäärä horjutti järjestön taloutta vakavasti. Tuolloin järjestö pelastui valtion tuella opetus- ja kulttuuriministeriön kautta.

Talousyhtälö kiristyy ennen kisoja

Suomalaisessa mittakaavassa nyt tavoiteltu julkinen tuki on poikkeuksellisen suuri, vaikka kansainvälisesti vastaavat urheilun suurtapahtumat saavat monissa maissa vielä laajempaa subventiota. Helsingin apulaispormestari Paavo Arhinmäki vie hakukomiteassa Suomen Urheiluliiton toiveen kolmen miljoonan euron tuesta poliittiseen käsittelyyn, jossa se etenee, mutta kyse ei ole suorasta käteisrahoituksesta vaan esimerkiksi Olympiastadionin vuokratasosta ja olosuhdepanostuksista.

Valtion rahoituksessa asetelma on epävarmempi. Syyskuun alussa liiton varmana pitämä 10 miljoonan euron tuki kutistuu budjettipäällikkö Mika Niemelän mukaan viiteen miljoonaan euroon, mikä jättää viiden miljoonan euron vajeen paikattavaksi poliittisella vaikuttamistyöllä.

Kannattavan toteutuksen edellytykset ovat tiukat myös kaupallisella puolella. Liiton talouslaskelman mukaan pääsylippuja pitäisi myydä 10 miljoonalla eurolla, käytännössä noin 285 000 kappaletta keskimäärin 33 euron hinnalla, mikä vaatii vahvaa kysyntää sekä päivä- että iltasessioihin.

Taustalla on lisäksi markkinointiriski, jonka liiton johto tunnistaa Birminghamin EM-kisojen kokemusten perusteella. Jos Helsinki aikoo välttää taloudellisesti raskaan voiton, näkyvyyden, ennakkomyynnin ja suomalaisten urheilijoiden vetovoiman on vahvistuttava hyvissä ajoin ennen vuotta 2030.

Aiemmassa jutussamme kerroimme Sexpo-säätiön varautumisesta laajoihin irtisanomisiin, jos STEA-tukien leikkaukset vievät ensi vuodelle tarvittavan rahoituksen. Jutussa käsiteltiin, miten mahdolliset henkilöstövähennykset ajoittuisivat vaiheittain kevääseen 2027 ja mitä seurauksia rahoituspäätöksillä olisi seksuaalineuvonnan ja tiedotustoiminnan jatkuvuudelle Suomessa.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?