Espoo esittää menojen kasvua ja 36 miljoonan euron ylijäämää vuoden 2027 budjettiin

Espoo esittää menojen kasvua ja 36 miljoonan euron ylijäämää vuoden 2027 budjettiin
Espoo tavoittelee ylijäämää

Espoo kasvattaa palvelumenojaan ensi vuonna samalla, kun kaupunki jatkaa kolmivuotista talouden tasapainottamisohjelmaansa. Kaupunginjohtaja Kai Mykkäsen budjettiesityksessä toimintamenot ovat noin 1,53 miljardia euroa ja ylijäämäksi arvioidaan noin 36 miljoonaa euroa.

Kohokohdat

  • Espoon vuoden 2027 talousarvioesityksessä toimintamenot kasvavat 2,7 prosenttia ja ylijäämäksi arvioidaan 36 miljoonaa euroa.
  • Kaupunki aikoo lisätä kasvatuksen ja koulutuksen määrärahoja 14,2 miljoonalla eurolla ja investoida 54 miljoonaa euroa kouluihin sekä päiväkoteihin.
  • Henkilöstökuluista tavoitteena 7,3 miljoonan euron säästö vuonna 2027; irtisanomisperusteiset toimet koskevat arviolta 80 henkilöä, ja tulopohjaa vahvistetaan uusilla maksuilla sekä veronkorotuksilla.

Budjettiesityksen painopisteet vuodelle 2027

Ylen mukaan Espoo on julkaissut kaupunginjohtaja Kai Mykkäsen talousarvioesityksen, jossa kaupungin toimintamenot kasvavat noin 2,7 prosenttia verrattuna tälle vuodelle ennustettuun tasoon. Ehdotuksen mukaan kaupunki pysyy ensi vuonna talouden tasapainottamisohjelmassa, jonka tavoitteena on vähentää lainanottoa yhteensä noin 220 miljoonalla eurolla, käytännössä noin 70 miljoonan euron vuotuisilla säästöillä ja tulojen lisäyksillä.

Kasvatuksen ja koulutuksen määrärahoja lisätään noin 14,2 miljoonalla eurolla. Lisärahoitusta ohjataan muun muassa oppilasrakenteen muutoksiin, lukiopaikkoihin ja lukutaidon vahvistamiseen, ja samalla varhaiskasvatuksen palvelusetelipäiväkotien perheiltä perittävä 50 euron kuukausittainen lisämaksu lasta kohden esitetään poistettavaksi, mikä kasvattaa kaupungin kustannuksia noin 1,4 miljoonalla eurolla.

Palveluihin kokonaisuutena ohjataan noin 40 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna. Työllisyyspalvelujen menot kasvavat noin 7,9 miljoonalla eurolla työttömyysetuuksien, koulutusten, valmennusten ja taloudellisten tukien vuoksi, kun taas kulttuurin menoista leikataan noin miljoona euroa henkilöstö-, tila- ja palvelukustannuksia vähentämällä.

Investoinnit, henkilöstö ja tulopohjan vahvistaminen

Tiukasta taloustilanteesta huolimatta Espoo jatkaa mittavia investointeja. Päiväkoteihin ja kouluihin kohdistuu ensi vuonna noin 54 miljoonan euron investoinnit, ja kaupunki rakentaa tai peruskorjaa 10 koulua ja 15 päiväkotia.

Aiemmin lykättyjen Tapiolan jalkapallostadionin ja kaupunginteatterin rakentaminen alkaa, ja muita suuria hankkeita ovat Leppävaaran ja Kauklahden välinen kaupunkirata sekä Tapiolan ja Espoonlahden uimahallit. Kaupunki rahoittaa investointejaan tilikauden tuloksella ja uudella velalla, mutta siirtää noin 28 miljoonan euron investoinnit vuosilta 2026–2029 myöhemmäksi hankkeiden aikataulumuutosten vuoksi.

Henkilöstökuluista tavoitellaan noin 7,3 miljoonan euron säästöä vuonna 2027 ja noin 9,7 miljoonan euron säästöä vuoteen 2029 mennessä. Tämän syksyn yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen irtisanomisperusteisten toimien arvioidaan koskevan 80 henkilöä, minkä lisäksi 60 tehtävää poistuu vuoteen 2029 mennessä eläköitymisten, määräaikaisuuksien päättymisten ja avoimien virkojen lakkauttamisen kautta.

Kaupungin mukaan uusia henkilöstövähennyksiä ei ole nyt näköpiirissä, jos verotulojen ennuste toteutuu eikä valtionosuuksia leikata voimakkaasti. Tulopohjaa pyritään vahvistamaan myös pysäköinnin ja hulevesien maksullisuudella, joista arvioidaan kertyvän yhteensä noin 10 miljoonaa euroa, samalla kun tuloveroprosentti säilyy 5,3 prosentissa ja rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroa esitetään korotettavaksi 4,43 prosentista 5,00 prosenttiin.

Vuosien 2027–2029 talouskehyksessä tavoitteena on vähentää Espoon velanottotarvetta yhteensä noin 222 miljoonaa euroa. Kaupunginvaltuusto päättää vuoden 2027 talousarviosta kokouksessaan 3. joulukuuta.

Käsittelimme aiemmin Espoon koko henkilöstöä koskeneiden yhteistoimintaneuvottelujen päättymistä erimielisinä osana kaupungin talouden tasapainotusta. Artikkelissa todettiin, että tavoitteena oli noin 10 miljoonan euron säästöt henkilöstöleikkauksilla velkaantumisen kasvun hillitsemiseksi, mutta säästötoimien toteutuksesta ei löytynyt yhteistä näkemystä kaupungin ja henkilöstön välillä.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.