Suomi etenemässä ydinaseiden tuontikiellon purkuun, valmistelutapa herätti poliittista riskiä

Suomi etenemässä ydinaseiden tuontikiellon purkuun, valmistelutapa herätti poliittista riskiä
Ydinasekielto purkuun?

Suomen hallitus kertoi keskiviikkona eduskuntapuolueiden puheenjohtajille, että Suomi on purkamassa ydinaseiden maahantuonnin täyskiellon, ja lakiesitys on valmis lausuntokierrokselle. Ylen Ykkösaamussa asiantuntija Risto E. J. Penttilä arvioi, että opposition närkästys valmistelutavasta on perusteltua, vaikka hän tukee itse kiellon purkamista. Penttilän mukaan kiistan taustalla on myös se, että ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on perinteisesti haettu laajaa yhteistyötä ennen päätösten viemistä eduskuntaan.

Kohokohdat

  • Suomen hallitus etenee ydinaseiden tuontikiellon purkamisessa informoimalla oppositiota yksipuolisesti, mikä aiheutti poliittista kireyttä ja oppositiolta kritiikkiä valmisteluprosessista.
  • Puolustusneuvoston lakkauttaminen vuonna 2000 heikensi mahdollisuuksia luottamukselliseen parlamentaariseen valmisteluun puolustuspoliittisissa kysymyksissä, mikä näkyy nykytilanteessa.
  • Kiellon purun perusteluna on ydinsateenvarjon vahvistaminen strategista epämääräisyyttä lisäämällä, jotta Venäjä ei voi tietää Pohjoismaiden aseistuksen tilannetta.

Valmisteluprosessi kärjisti puolueiden välejä

Hallitus informoi eduskuntapuolueiden puheenjohtajia kiellon purusta yksipuolisesti, mikä sai opposition syyttämään hallitusta sooloilusta ja parlamentaarisen perinteen rapauttamisesta. Penttilä sanoo Ylen Ykkösaamun haastattelussa opposition olevan oikeassa siinä, että valmistelu oli hänen mukaansa “helkkarin huonosti valmisteltu”. Hänen arvionsa mukaan syy ei kuitenkaan ole nykyhallituksessa, vaan rakenteellisessa muutoksessa, joka tehtiin jo aiemmin.

Penttilä nostaa esiin puolustusneuvoston lakkauttamisen

Penttilän mukaan keskeinen virhe oli puolustusneuvoston lakkauttaminen vuonna 2000. Hän kuvaa puolustusneuvostoa presidentin alaiseksi elimeksi, jossa kriittisiä kysymyksiä voitiin valmistella salassa ja jossa myös opposition edustus oli mukana. Penttilän mukaan siitä luovuttiin, koska ajateltiin siirrytyn pysyvään rauhantilaan ja että asiat voidaan hoitaa avoimen parlamentaristisesti. Nyt hänen mukaansa on havaittu, että maailmantilanne edellyttää edelleen myös luottamuksellista ennakkovalmistelua kaikkien puolueiden kesken.

Kiellon purun perustelut linkittyvät ydinpelotteeseen

Itse asiakysymyksessä, ydinasekiellon purkamisessa, Penttilä tukee hallituksen esitystä. Hänen mukaansa Suomen ja muiden Pohjoismaiden kiellot ja erityisjärjestelyt heikentävät puolustusta ja nakertavat valmiiksi repaleista ydinsateenvarjoa. Penttilä pitää poikkeusten poistamista tarpeellisena, vaikka hän ei esitä, että Suomeen tulisi pysyvästi ydinaseita. Hänen mukaansa muutos mahdollistaisi strategisen epämääräisyyden, jossa Venäjä ei voisi tietää, millaisia aseita Suomessa, Ruotsissa tai Norjassa kulloinkin on.

Kirjoitimme aiemmin hallituksen valmistelemasta lakipaketista, jolla ydinenergialakia ja rikoslakia muutettaisiin niin, että nykyiset esteet Suomen osallistumiselle Naton ydinpelotteen järjestelyihin poistuisivat. Jutussa korostettiin, ettei muutos tarkoittaisi ydinaseiden sijoittamista Suomeen, vaan tavoitteena on vahvistaa pelotteen uskottavuutta ja yhdenmukaistaa linjaa muiden Pohjoismaiden kanssa.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.