THL torjuu hyvinvointialueiden kritiikin, sairastavuuslaskenta ohjaa sote-rahoituksen jakoa

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
THL ja sote-rahoituksen kritiikki

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talousuutiset

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Keskuspankit

Ciaran Ryan

11.03.2026

THL torjuu hyvinvointialueiden kritiikin, sairastavuuslaskenta ohjaa sote-rahoituksen jakoa — THL puolustaa sote-laskentaa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on antanut vastauksensa Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen hyvinvointialueiden helmikuussa laatimaan muistioon, jossa alueet kyseenalaistavat sote-rahoitusmallin sairastavuusmittauksen luotettavuuden. Kiistan ytimessä on se, että rahoituksen suuri osa jaetaan tarvekertoimien kautta diagnoosikirjausten ja rekisteritietojen perusteella, ja alueiden mukaan kirjaamiskäytännöt vaihtelevat. THL:n mukaan laskentaa kehitetään jatkuvasti ja käytössä on jo nyt laaja rekisteripohja, mutta täydellisyyteen ei ole mahdollista päästä.

Kohokohdat

THL kehittää sairastavuuslaskentaa jatkuvasti, mutta alueet kritisoivat pitkäaikaisdiagnoosien epäyhtenäistä kirjaamista ja tietojärjestelmäeroja, jotka voivat vääristää sote-rahoitusta.
Tarvekertoimet lasketaan nyt kahden vuoden keskiarvona THL:n, Kelan ja Eläketurvakeskuksen tiedoista, mikä vakauttaa rahoitusta ja sote-rahoituslain muutos on lausuntokierroksella.
Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Suomi pitävät rahoituksen vääristymiä merkittävänä riskinä, mikä voi johtaa arviointimenettelyihin ja taloudellisiin uhkiin alijäämien kasvaessa.

Rahoitusmallin kiista ja THL:n vastaus muistioon

Yle kertoo, että sairastavuuden vertailukelpoista laskentaa kehitetään jatkuvasti, vaikka Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen hyvinvointialueet ovat nostaneet tarvelaskennan puutteita esiin jo viime syksynä. Hyvinvointialueiden mukaan erityisesti pitkäaikaisdiagnoosien epäyhtenäinen kirjaaminen ja tietojärjestelmien erot voivat vääristää THL:n rekistereihin päätyviä tietoja. Alueet katsovat tämän heijastuvan rahoitukseen vääristymänä ja kohtuuttomana heittelynä alueiden välillä. THL:n mukaan myös virheitä on tunnistettu, mutta pitkäaikaisdiagnoosit ovat vain yksi tietolähde kokonaisuudessa.

Menetelmien kehittäminen ja rahoituksen vakauttaminen

THL:n tehtävänä on tuottaa tutkimusta ja laskea vuosittain tarvekertoimet, joiden perusteella hyvinvointialueet saavat rahoitusta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen. THL:n erikoistutkija Tuukka Holsterin mukaan laskelmissa hyödynnetään diagnoositietojen lisäksi myös Kelan ja Eläketurvakeskuksen rekisteritietoja. Holsterin mukaan sairastavuutta mitataan niin hyvin kuin laajojen kansallisten rekisteriaineistojen perusteella on mahdollista, ja kansainvälisesti taso on hänen mukaansa hyvä puutteista huolimatta. Tämän vuoden alusta tarvekertoimet on laskettu kahden vuoden keskiarvona, minkä arvioidaan tuovan vakautta. Lisäksi sote-rahoituksen korjausliikkeitä valmistellaan laajemmin, ja rahoituslain muutos on lausuntokierroksella sekä hyvinvointialuemallin uudistamista selvitetään erillisessä työryhmässä.

Kirjaamiskäytännöt, takautuvat korjaukset ja talousriskit

Etelä-Pohjanmaalla henkilöstöä on ohjeistettu ja koulutettu tarkempaan kirjaamiseen, ja asiaa tutkinut ylilääkäri Jari Kankaanpää arvioi ymmärryksen lisääntyneen viime vuosina. Hänen mukaansa keskeinen ongelma on edelleen pitkäaikaissairauden määritelmä, koska lääkäreillä voi olla erilaisia tulkintoja diagnoosin pysyvyydestä ja siitä, kuinka pitkään esimerkiksi aiemmin parantunut sairaus kirjataan pitkäaikaisdiagnoosiksi. THL myöntää vaihtelun riskin ja kertoo pyrkineensä vähentämään sitä järjestämällä sairausluokitustyöpajoja, vaikka hiomista edelleen tarvitaan. Hyvinvointialueet ovat esittäneet mahdollisuutta täydentää puuttuvia diagnoositietoja takautuvasti ja laskea tarvekertoimet uudelleen, mutta Holster ei pidä takautuvaa korjaamista järkevänä, koska siitä tulisi hänen mukaansa sotku. Kankaanpää nostaa esiin myös sen, että rahoituksen mahdolliset vääristymät voivat vaikuttaa arviointimenettelyihin, ja Keski-Suomi on jo arviointimenettelyssä, kun taas Etelä-Pohjanmaata uhkaa vastaava, jos alijäämiä ei saada katettua määräajassa.

Olemme aiemmin raportoineet Kouvolan pitkäaikaistyöttömyyden nopeasta kasvusta ja siitä, miten kaupunki on muuttanut työllisyyspalvelujen toimintatapoja vastuun siirryttyä kunnille vuoden 2025 alussa. Jutussa käsiteltiin myös ostopalvelusopimusten irtisanomisia, yritystarpeisiin räätälöityjä koulutuksia sekä paineita pienentää pitkäaikaistyöttömyydestä syntyviä sakkomaksuja ja kääntää kehitys investointien avulla.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?