Pellervon taloustutkimus arvioi Iranin kriisin nostavan tuontiruoan kustannuksia ensin
Pellervon Taloustutkimuksen (PTT) mukaan Iranin sodan ja Hormuzinsalmen sulun pitkittyminen voisi alkaa näkyä Suomessa ruoan hinnoissa erityisesti kuljetuslogistiikan kallistumisen kautta. Arvion esittää PTT:n tutkimusjohtaja Päivi Forsman-Hugg Ylen jutussa, jossa korostetaan vaikutusten tulevan kuluttajahintoihin viiveellä pitkien sopimuskausien vuoksi.
Kohokohdat
- Iranin sodan ja Hormuzinsalmen sulun vuoksi kuljetukset ovat nyt pysähtyneet ja tuontiruoan sekä energiapanosten hinnat nousseet jyrkästi.
- PTT arvioi, että ruokaketjun pitkät sopimukset ja kuluttajien rahankäytön tarkkuus hidastavat kustannusnousujen siirtymistä kuluttajahintoihin.
- Nykykriisissä ei arvioida olevan samanlaista 20 prosentin ruoan hintapiikkiä kuin 2022–2023, koska vaikutukset kohdistuvat energiamarkkinoiden kautta epäsuorasti.
Iranin sodalla ja Hormuzinsalmen sululla voi olla laaja-alaisia vaikutuksia ruoan hintaan, jos kriisi pitkittyy, arvioi Yle. Forsman-Huggin mukaan ensimmäisinä kallistuisivat tuontiruokatuotteet, joilla on pitkät kuljetusmatkat ja korkeat kuljetuslogistiikan kustannukset. Hän arvioi, että jos sota pitkittyy ja erityisesti jos se laajenee, vaikutus näkyisi ajan myötä myös muissa elintarvikkeissa.
Persianlahti on maailman tärkeimpiä öljyn, nesteytetyn maakaasun ja lannoitteiden kuljetusreittejä. Jutun mukaan kuljetukset ovat nyt seisahtuneet ja hinnat nousseet jyrkästi, kun Iran on sulkenut Hormuzinsalmen vastatoimena Yhdysvaltojen ja Israelin ilmaiskuille Iraniin. Forsman-Hugg painottaa, että energia ja lannoitteet ovat keskeisiä ruoan tuotannossa, ja niiden kallistuminen nostaa kustannuksia.
Kuluttajahintoihin vaikutus tulisi viiveellä
Forsman-Huggin mukaan Iranin sodan mahdolliset vaikutukset eivät siirtyisi kuluttajahintoihin heti, koska ruokaketjun eri portaissa sopimukset ovat pitkiä. Tämä voi hidastaa sekä kustannusten siirtymistä eteenpäin että mahdollisia hinnankorotuksia kaupassa. Samalla jutussa todetaan, että suomalaiset kuluttajat ovat nyt tarkkoja rahankäytöstään, mikä voi osaltaan hillitä kaupan mahdollisuuksia nostaa hintoja.Jutussa verrataan tilannetta myös edelliseen hintapiikkiin vuosina 2022–2023, jolloin ruoan hintataso nousi Suomessa 20 prosenttia. Forsman-Hugg arvioi, että nykyisessä kriisissä tuskin on riskiä vastaavalle nousulle. Hänen mukaansa Venäjän hyökkäys Ukrainaan aiheutti suoremman tarjontasokin viljamarkkinoille, kun taas nyt vaikutus tulisi ennen kaikkea energiamarkkinoiden kautta epäsuorasti.
Arvio taustaa vasten, viime vuosien hintashokit
PTT:n tutkimusjohtajan näkemyksen mukaan riskikuva rakentuu nyt toimitusreittien ja tuotantopanosten kustannusten ympärille, ei suoranaisen viljan tarjontashokin varaan. Persianlahden rooli energiassa ja lannoitteissa tekee Hormuzinsalmesta kriittisen pullonkaulan, jonka häiriöt voivat levitä laajasti elintarvikeketjuun. Tästä syystä vaikutuksia voidaan nähdä ensin tuonnissa ja myöhemmin laajemmin, jos kriisi pitkittyy.Jutussa myös korostetaan, että kustannuspaineiden ja kuluttajahintojen välillä on viive, mikä muuttaa hintareaktion ajoitusta. Kuluttajien varovaisuus voi lisäksi vaikuttaa siihen, miten nopeasti ja missä määrin hinnankorotuksia voidaan viedä läpi. Forsman-Huggin haastattelu aiheesta esitetään jutun mukaan perjantaina Koko Suomen Radiossa.
Aiemmin kerroimme helmikuun inflaatioluvuista Suomessa ja siitä, miten hintapaineet kohdistuivat erityisesti energiaan ja elintarvikkeisiin. PTT arvioi tuolloin, että Lähi-idän sodan pitkittyessä energian, lannoitteiden ja kuljetusten häiriöt voisivat nostaa kustannuksia ja siirtyä kuluttajahintoihin viiveellä, vaikka korkojen lasku hillitsi kokonaisinflaatiota.
- Forex
- Crypto