Eduskunta hakee linjaa ydinaserajoituksiin, hallituksen lakimuutos jakaa puolueita

Eduskunta hakee linjaa ydinaserajoituksiin, hallituksen lakimuutos jakaa puolueita
Ydinaselaki jakaa puolueita

Hallituksen päätös valmistella muutos, jolla Suomen maaperällä oleva ydinaseiden täyskielto puretaan poikkeustilanteiden varalta, on kiristänyt eduskunnan asetelmia kevään aikana. Ylen kansanedustajakyselyn mukaan lakimuutos saa hallituspuolueilta laajaa tukea, mutta samalla osa hallituspuolueiden edustajista olisi valmis erilliseen rauhan ajan rajoitusta korostavaan parlamentaariseen kirjaukseen, jota oppositio on vaatinut Pohjoismaiden malliin.

Kohokohdat

  • Hallitus perustelee ydinaserajoitusten lakimuutosta Naton yhteisen puolustuksen juridisten esteiden poistamisella ja pelotevaikutuksen vahvistamisella.
  • Useat puolueet ja kansanedustajat tukevat pohjoismaista poliittista kirjausta, joka kieltäisi ydinaseet rauhan aikana lainsäädännön keventämisestä huolimatta.
  • SDP, vihreät ja vasemmistoliitto vastustavat lähes yksimielisesti ydinaserajoitusten poistamista ja vaativat nimenomaan lainsäädännöllistä kieltoperustaa poliittisen sopimuksen sijaan.

Lakimuutos ja perustelut Natossa

Ylen kyselyn mukaan hallituspuolueissa lakimuutosta perustellaan ennen kaikkea Naton yhteisen puolustuksen juridisten esteiden poistamisella sekä pelotevaikutuksen vahvistamisella. Kokoomuksen Janne Jukkola korostaa, että täyskiellon purku ei hänen mukaansa tarkoita ydinaseiden tuomista Suomeen, vaan mahdollistaa Naton puolustuksen käytön ilman rajoitteita. Perussuomalaisten Rami Lehtonen katsoo nykyisen lain estävän ydinasepelotteen täysimääräisen hyödyntämisen, jos Suomeen hyökättäisiin ydinasein. Keskustan Mikko Savola pitää lakimuutosta tarpeellisena ja sanoo, että Naton rajamaana Suomen etu on varmistaa pelotevaikutus mahdollisimman kattavasti.

Pohjoismainen rauhan ajan sitoumus jakaa puolueita

Opposition piiristä on esitetty, että Suomella olisi Ruotsin, Norjan ja Tanskan tapaan poliittinen sitoumus ydinaseiden kieltämisestä rauhan aikana, vaikka lainsäädäntöä kevennettäisiin. Ylen kyselyssä erillistä kirjausta kertoo kannattavansa osa hallituspuolueiden edustajista, erityisesti perussuomalaisista, sekä yksittäisiä kokoomuksesta ja RKP:stä. Perussuomalaisten Jari Ronkainen sanoo, ettei hän näe estettä parlamentaariselle sopimukselle, jos se on yhteisymmärryksen ehto. RKP:n Henrik Wickström arvioi, että laaja konsensus olisi hyvä saada, vaikka lainsäädäntö muuttuisikin, ja kokoomuksen Heikki Autto pitää kirjauksen tekemistä mahdollisena, jos se edistäisi lain hyväksymistä laajalla tuella.

Vastustus ja luottamuspula jarruttavat etenemistä

SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton kansanedustajat vastustavat kyselyn perusteella lähes yksituumaisesti ydinaserajoitusten poistamista ja pitävät ydinaseiden sijoittamista Suomeen turvallisuuspoliittisesti perusteettomana. SDP:n Eveliina Heinäluoma viittaa Pohjoismaiden DCA-kirjauksiin ja toteaa, ettei ydinaseita ole USA:n ja Naton linjausten mukaisesti sijoitettu EU:n itärajavaltioihin. Vihreiden Krista Mikkonen katsoo Suomen olevan Naton ydinasepelotteen piirissä ilman, että aseita tuotaisiin Suomen maaperälle, ja vasemmistoliiton Jessi Jokelainen sanoo, ettei Nato-jäsenyys ole edellyttänyt lakimuutoksia. SDP:n Timo Harakka suhtautuu epäilevästi pelkkään parlamentaariseen sopimukseen ja perustelee kantaansa sillä, että hallitus on hänen mukaansa sivuuttanut aiemmin parlamentaarista yhteisymmärrystä, kun taas SDP:n Helena Marttinen painottaa, että ydinaseisiin liittyvälle rajaukselle tarvitaan nimenomaan lainsäädännöllinen tuki.

Aiemmin kerroimme eduskuntapuolueiden ydinasepolitiikkaa koskeneesta kiistasta, jossa SDP vaati lakivalmistelun keskeyttämistä ja parlamentaarisen työryhmän perustamista. Samassa yhteydessä hallitus sekä tasavallan presidentti korostivat Nato-jäsenyyttä ilman lainsäädännöllisiä rajoitteita, mutta linjasivat, ettei ydinaseita tuotaisi Suomeen rauhan aikana. Erimielisyys tiivistyi siihen, pitäisikö mahdolliset rajaukset tehdä lailla vai poliittisella kirjauksella selonteossa Pohjoismaiden mallin tapaan.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.