Vantaan Energia rakentaa Vantaalle ennätyssuurta lämpövarastoa

Vantaan Energia rakentaa Vantaalle ennätyssuurta lämpövarastoa
Ennätyssuuri lämpövarasto Vantaalle

Vantaan Energia kertoo aloittaneensa Vantaalle rakennettavan lämpövaraston louhinnan, ja hankkeen mittakaava sekä tavoiteltu jopa 140 asteen varastointilämpötila nostavat sen yhtiön mukaan maailman suurimmaksi laatuaan. Kehä III:n läheisyyteen etenevä hanke on osa yhtiön vastausta kaukolämmön tuotannon, sähkön hinnanvaihtelun ja hukkalämmön hyödyntämisen tarpeisiin. Rakennettava varasto siirtää energiaa edullisilta ajankohdilta kulutuspiikkeihin, mikä kytkee investoinnin suoraan energiamarkkinoiden joustoon ja pitkän aikavälin kannattavuuteen.

Kohokohdat

  • Vantaan Energia rakentaa Vantaalle 300 miljoonan euron lämpövarastoa, jonka kolmen kammion tilavuus vastaa yhdeksää Eduskuntataloa ja lämpö jopa 140 astetta.
  • Työ- ja elinkeinoministeriö tukee hanketta 19 miljoonalla eurolla, ja kokonaispanostus on ollut yli viisinkertainen yhtiön aiempiin voimalaitoksiin verrattuna.
  • Vantaan lämpövarasto on moninkertaisesti suurempi ja kalliimpi kuin Helsingin Mustikkamaan tai Hyvinkään hankkeet, mikä nostaa investointiriskin mutta laajentaa markkinaoptioita.

300 miljoonan euron hanke etenee louhintavaiheessa

Kuten kerrotaan Ylellä, työmaa etenee alkuvaiheessa 170 metriä pitkässä tunnelissa, mutta kokonaisuudessa kalliota louhitaan vielä noin 400 metriä eteenpäin sekä sivu-, ylä- ja alasuuntiin. Valmistuessaan kokonaisuus muodostaa laajan tunneliverkoston, jonka kolmen kammion yhteistilavuus vastaa jutun mukaan yhdeksää Eduskuntataloa. Muutaman vuoden kuluttua kammiot on tarkoitus täyttää vedellä, jonka lämpötila nousee enimmillään 140 asteeseen.

Vantaan Energian energialiiketoimintajohtaja Kalle Patomeri sanoo, että hanke jännittää poikkeuksellisten maanalaisten olosuhteiden vuoksi, mutta yhtiön luottamus ratkaisuun on vahva. Hänen mukaansa laitoksen suunnitteluun on käytetty 5,10 kertaa enemmän aikaa ja rahaa kuin yhteenkään yhtiön aiempaan voimalaitokseen. Hankkeen kustannusarvio on 300 miljoonaa euroa, ja työ- ja elinkeinoministeriö tukee investointia 19 miljoonalla eurolla.

Lämpövarasto hakee tuottoa sähkön hinnanvaihtelusta

Varannoksi nimetyn lämpövaraston tarkoitus on varastoida energiaa silloin, kun sitä on tarjolla edullisesti, ja purkaa sitä käyttöön silloin, kun lämmitystarve kasvaa. Yhtiön mukaan täyteen ladattuna varasto voisi lämmittää keskikokoista kaupunkia vuoden ajan. Ratkaisu palvelee erityisesti Vantaata, koska alueella syntyy jätteenpoltosta lämpöä myös kesällä, jolloin kysyntä jää vähäiseksi.

Toinen keskeinen käyttötarve liittyy sähkömarkkinoiden voimakkaaseen vaihteluun, koska sähköön perustuvat lämpölaitokset eivät tuota edullisimmin aina silloin, kun lämpöä eniten tarvitaan. Sama epäsuhta koskee datakeskusten ja mahdollisesti tulevien vihreän vedyn laitosten hukkalämpöä, jota syntyy niiden oman tuotantorytmin mukaan. Patomeren mukaan laitoksen kannattavuus riippuu energiamarkkinoista, mutta varaston etu on sen muuntautumiskyky markkinamuutosten mukana.

Vertailu korostaa hankkeen kokoa ja kustannuksia

Lähin kotimainen vertailukohta on Helsingin Mustikkamaan lämpövarasto, jonka Helen rakensi vanhaan öljyvarastoon 2020-luvun taitteessa. Sen kahden lämpöluolan yhteistilavuus jää alle kolmannekseen Varannon tilavuudesta, ja hankkeen kustannukset olivat noin 15 miljoonaa euroa. Mittakaavaero osoittaa, kuinka paljon suurempaan ja kuumempaan ratkaisuun Vantaalla nyt tähdätään.

Ajankohtainen verrokki löytyy myös Hyvinkäältä, jossa rakennetaan parhaillaan maailman suurinta sorakuoppaan tehtävää lämpövarastoa. Sen tilavuus on noin kolmasosa Vantaan hankkeesta ja hintalappu 33 miljoonaa euroa. Näihin hankkeisiin verrattuna Vantaan Energia ottaa selvästi suuremman investointiriskin, mutta samalla se tavoittelee laajempaa roolia kaukolämmön joustossa ja energiamarkkinoiden optimoinnissa.

Aiemmin kerroimme maakaasun hinnan noususta Euroopassa ja siitä, miten geopoliittiset jännitteet voivat kiristää LNG-tarjontaa ja lisätä hintapaineita. Artikkelissa korostimme, että Suomessa vaikutus näkyy usein epäsuorasti sähkömarkkinan kautta, kun Keski-Euroopan kaasuriippuvuus heijastuu hintapiikkeinä myös pohjoisiin markkinoihin.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.