Suomen kunnissa eläkeläisten osuus kasvaa väestörakenteen riskiksi

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Eläkeläiset kunnissa uhkana

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talousuutiset

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Keskuspankit

Sholanke Dele

31.03.2026

Suomen kunnissa eläkeläisten osuus kasvaa väestörakenteen riskiksi — Eläkeläiset valtaavat kunnat

Eläketurvakeskuksen uusien tilastojen mukaan Suomessa on nyt 78 kuntaa, joissa enemmistö 16 vuotta täyttäneistä asukkaista on eläkeläisiä. Aineisto kuvaa väestörakenteen muutosta kunnissa samaan aikaan, kun eläkeläisten tulot suhteessa palkkoihin ovat nousseet ennätystasolle, mutta kääntyvät tänä vuonna hitaaseen laskuun. Koko maassa eläkeläisiä on noin kolmannes 16 vuotta täyttäneistä suomalaisista.

Kohokohdat

Itä-Suomen kunnissa kuten Ilomantsissa eläkeläisten osuus ylittää 60 prosenttia, lähes kaksinkertainen maan keskiarvoon verrattuna.
Keskieläke Suomessa on nyt noin 2 138 euroa kuukaudessa ja 55 prosenttia keskipalkasta, mutta sen osuus palkoista alkaa tulevaisuudessa pienentyä.
Naisten eläkkeet ovat yhä noin 20 prosenttia pienempiä kuin miesten, ja merkittävät kuntakohtaiset erot johtuvat muun muassa alueellisista elinkeinorakenteista.

Alueelliset erot korostuvat kuntarakenteessa

Itäisessä Suomessa eläkeläisten osuus on suurin Ilomantsissa, Hyrynsalmella ja Rääkkylässä, joissa se ylittää 60 prosenttia. Näissä kunnissa osuus on lähes kaksinkertainen koko maan keskiarvoon verrattuna. Pienimmillään eläkeläisten osuus on Limingassa, Espoossa ja Vantaalla, joissa se jää alle 23 prosentin.Ilomantsissa kehitys näkyy paikallisten mukaan arjessa työpaikkojen vähyytenä ja kylien hiljenemisenä. Paluumuuttaja Satu Lievonen sanoo, että työmahdollisuuksien puute heikentää pienten paikkakuntien elinvoimaa, vaikka kesäasukkaat kasvattavatkin väkilukua kausittain. Hänen mukaansa alueen kaivostoiminta saattaa silti tuoda uutta eloa.

Eläkkeiden ostovoima on huipussa, mutta suhde palkkoihin heikkenee

Eläketurvakeskuksen ylimatemaatikko Kaarlo Reipas arvioi, että suomalaisten eläkkeet ovat viime tai toissa vuonna suhteessa palkkoihin suuremmat kuin koskaan aiemmin, ja vahvistus tarkentuu myöhemmin. Hänen mukaansa keskieläke on nyt noin 55 prosenttia keskipalkasta ennen veroja. Reippaan arvion mukaan osuus alkaa tulevaisuudessa pienentyä, koska eläkkeen karttumissääntöjä on heikennetty ja elinaikakerroin pienentää tulevia eläkkeitä.Poikkeuksellisen vahvaa kehitystä selittävät työeläkejärjestelmän pitkä kypsyminen sekä vuosien 2023–2024 nopeat indeksikorotukset korkean inflaation aikana. Reippaan mukaan eläkeläisten osuus väestöstä ei kuitenkaan ole kasvamassa merkittävästi seuraavien 20–25 vuoden aikana, koska eläkeikä nousee vähitellen ja suuret ikäluokat poistuvat eläkeläisten joukosta. Hänen mukaansa eläkejärjestelmä kestää väestön ikääntymisen hyvin rahastoinnin kasvun ja eläkeiän nostojen vuoksi.

Kuntien tulotasossa ja sukupuolieroissa on pitkä häntä

Keskimääräinen eläke Suomessa on 2 138 euroa kuukaudessa ennen veroja, mutta kuntien välillä erot ovat suuria. Keskimääräiset eläkkeet ovat korkeimpia Kauniaisissa ja matalimpia Etelä-Pohjanmaan Soinissa, jossa taso jää selvästi alle puoleen korkeimpien kuntien tasosta. Maakunnan matalia eläkkeitä selittää osin maatalousvaltainen elinkeinorakenne, jossa työeläkettä on voinut kertyä rajallisesti.Miesten ja naisten välinen eläke-ero kaventuu, mutta hitaasti. Naisten eläkkeet ovat edelleen noin viidenneksen miesten eläkkeitä pienempiä, mikä heijastaa aiempia palkkaeroja työuran aikana. Reippaan mukaan eläke-erot seuraavat palkkaeroja viiveellä, joten vaikka palkkaerot poistuisivat nyt, eläkkeissä muutos näkyisi vasta vuosikymmenten päästä.

Kerroimme aiemmin Kuntaliiton kevään talousbarometrista, jonka mukaan kuntien taloustilanne näyttäytyy toistaiseksi varsin vakaana, mutta vuoden päähän arvioidaan heikompaa kehitystä. Barometri korosti, että näkymät eriytyvät kunnan koon mukaan ja monissa kunnissa tunnistetaan huomattava tai kohtalainen sopeutustarve, kun rahoituspohjaan liittyy epävarmuutta ja paineita menoihin sekä tulorakenteeseen.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?