Suomen palkkatyössä vakituisten työsuhteiden määrä vahvistui
Tilastokeskuksen tietojen mukaan viime vuonna jatkuvissa työsuhteissa olevien palkansaajien määrä kasvoi 14 000:lla edellisvuodesta. Muutos painottui miehiin, sillä jatkuvat työsuhteet lisääntyivät vain miespalkansaajilla. Kyse on yli vuoden vanhasta työmarkkinatiedosta, joten kehitystä on syytä tarkastella rakenteellisena muutoksena eikä uutena käänteenä.
Kohokohdat
- Vuonna 2023 Suomessa oli 24 000 vähemmän määräaikaisessa työsuhteessa olevaa palkansaajaa kuin edellisvuonna, mikä kertoo vakinaistumisen kasvusta.
- Vain miespalkansaajien vakituisten työsuhteiden määrä kasvoi, kun naisten ja miesten määräaikaisuusero pysyi samana: miehistä 13 %, naisista 18 % määräaikaisia.
- Työmarkkinoiden vakaus on vahvistunut erityisesti miesten työsuhteiden osalta, mutta sukupuolten välinen ero työsuhteiden rakenteessa on säilynyt.
Työsuhderakenteen muutos viime vuoden tilastoissa
Jatkuvien työsuhteiden yleistyminen osui samaan aikaan määräaikaisten työsuhteiden vähenemisen kanssa. Määräaikaisissa työsuhteissa oli viime vuonna 24 000 vähemmän palkansaajia kuin vuotta aiemmin. Aineiston perusteella vakituisuuden kasvu näkyi vain miespalkansaajissa, mikä erottaa kehityksen sukupuolten välillä.Määräaikaisuudet pysyvät yleisempinä naisilla
Viime vuonna miespalkansaajista 13 prosenttia työskenteli määräaikaisessa työsuhteessa, kun naispalkansaajista vastaava osuus oli 18 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan määräaikaiset työsuhteet ovat olleet yleisempiä naisilla kuin miehillä. Kymmenen viime vuoden aikana sukupuolten väliset erot määräaikaisten työsuhteiden yleisyydessä ovat pysyneet samoina.Työmarkkinoiden rakenteellinen viesti
Luvut viittaavat siihen, että työmarkkinoiden vakaus on vahvistunut etenkin miesten työsuhteissa samalla kun määräaikaisuuksien taso laskee. Samalla pysyvät erot naisten ja miesten välillä osoittavat, ettei työsuhteiden jakautuminen ole muuttunut olennaisesti sukupuolten näkökulmasta. Tämä tekee havainnosta työelämän rakennetta kuvaavan signaalin pikemmin kuin lyhyen aikavälin poikkeuksen.Kirjoitimme aiemmin työttömyyden kasvusta Suomessa ja siitä, miten heikentyvä työmarkkinatilanne heijastuu kotitalouksien talouteen sekä työnhakijoiden jaksamiseen. Samassa yhteydessä käsittelimme myös työllisyyspalveluiden toimivuutta koskevaa kritiikkiä: kunnissa on koettu, että byrokratia ja tiukat velvoitteet vievät resursseja varsinaiselta työnhaun tuelta, ja hallitus on kertonut olevansa valmis arvioimaan muutostarpeita.
Viimeisimmät Social Policy uutiset
- Forex
- Crypto