Suomen määräaikaistalletuksissa kahden vuoden korot ohittavat vuoden tarjoukset

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
2 vuoden talletuksen korkovertailu

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Markkinakatsaus

Dan Blystone

07.04.2026

Suomen määräaikaistalletuksissa kahden vuoden korot ohittavat vuoden tarjoukset — Kaksi vuotta kannattaa nyt

Suomen Rahatiedon 1.4.2026 päivättyyn korkovertailuun perustuen kahden vuoden määräaikaistalletus tarjoaa huhtikuussa useassa pankissa vuoden talletusta paremman vuosikoron. Vertailussa on mukana 13 pankkia, ja kuusi niistä hinnoittelee 24 kuukauden talletuksen 12 kuukauden talletusta korkeammalle. Esimerkkisummaa, 10 000 euroa, koskevassa tarkastelussa korkein kahden vuoden korko on 3,02 prosenttia, kun paras vuoden korko on 2,88 prosenttia ja paras kuuden kuukauden korko 2,60 prosenttia.

Kohokohdat

Aktia tarjoaa parhaan 24 kuukauden määräaikaistalletuksen 3,02 prosentin korolla, joka ylittää pankin 12 kuukauden 2,88 prosentin tarjouksen.
Inflaatio helmikuussa oli miinus 0,60 prosenttia, mikä nostaa määräaikaistalletusten nimelliskorkojen merkitystä reaalituoton turvaamisessa.
Pankkien määräaikaistalletusten korot ja ehdot vaihtelevat merkittävästi muun muassa talletussuojamaan ja korkorakenteen mukaan, lisäten kilpailua markkinalla.

Korkovertailu nostaa esiin pidemmät talletusajat

Vertailu osoittaa, että tallettajan tuotto ei tällä hetkellä nouse suoraviivaisesti vain lyhyissä määräajoissa, vaan myös pidemmät sitoutumisajat palkitaan useissa pankeissa. Paras 24 kuukauden tarjous on Aktian 3,02 prosentin vuosikorko, joka ylittää saman pankin 12 kuukauden 2,88 prosentin koron. Myös esimerkiksi Saldo Bankin, Danske Bankin, Bigbankin ja Broccin kahden vuoden tarjoukset ovat niiden vuoden talletuksia korkeammat.

Vuoden talletuksissa korkein noteeraus on Aktian 2,88 prosenttia, ja kuuden kuukauden talletuksissa paras korko on Bigbankin 2,60 prosenttia. Vertailussa pankit on asetettu järjestykseen 12 kuukauden talletuksen parhaan vuosikoron perusteella. Yksi pankki, Ålandsbanken, ei tarjoa määräaikaistalletusta kaikille tarkastelluille ajanjaksoille, sillä 24 kuukauden kohdalla taulukossa on nollataso.

Inflaatio ja pankkikohtaiset erot ohjaavat tallettajan valintoja

Helmikuussa inflaatio, eli kuluttajahintojen vuosimuutos, on tekstin mukaan miinus 0,60 prosenttia, mikä vahvistaa nimelliskorkojen merkitystä reaalituoton näkökulmasta. Kun hintataso laskee, talletuksen korkotuotto voi säilyttää ostovoimaa aiempaa paremmin myös maltillisemmilla korkotasoilla. Tämä tekee määräaikaistalletuksista varovaiselle säästäjälle kilpailukykyisemmän vaihtoehdon kuin tilanteessa, jossa inflaatio on selvästi positiivinen.

Pankkien väliset erot ovat silti suuria sekä maturiteetin että talletussuojamaan osalta. Taulukossa mukana olevista toimijoista osa toimii Suomen ulkopuolisen talletussuojan piirissä, kuten Liettuan, Viron ja Ruotsin järjestelmissä. Lisäksi Nooa Säästöpankin nimenmuutos Säästöpankki Helsingiksi tuli voimaan 31.3.2026, mikä näkyy vertailun pankkinimissä.

Talletusmarkkina pysyy kilpailtuna Suomessa

Huhtikuun luvut viittaavat siihen, että pankit hakevat talletusvaroja eri strategioilla, eivätkä korkeimmat korot keskity vain yhteen talletusaikaan. Osa pankeista painottaa vuoden talletuksia, kun taas osa tarjoaa lisätuottoa pidemmästä sitoutumisesta. Tämä lisää kilpailua etenkin kotitalouksien säästövaroista aikana, jolloin korkotaso on edelleen selvästi nollavuosia korkeampi.

Säästäjän kannalta vertailu korostaa paitsi korkoprosenttia myös talletusajan, koron rakenteen ja talletussuojan merkitystä. Esimerkiksi Broccin tarjous on tekstin mukaan kiinteäkorkoinen tili määräajaksi, mikä voi vaikuttaa tuotteen vertailukelpoisuuteen muihin vaihtoehtoihin nähden. Markkinassa, jossa erot jäävät usein muutamiin kymmenyksiin, pankkikohtaiset ehdot voivat ratkaista lopullisen valinnan.

Kerroimme aiemmin Hormuzinsalmen häiriön nostamista öljymarkkinoiden riskeistä ja siitä, miksi vaikutus Suomen kuluttajahintoihin arvioitiin silti 1970-luvun öljykriisiä lievemmäksi. Arvion taustalla olivat palveluvaltaisempi kulutusrakenne, pienempi öljyriippuvuus ja se, että kustannuspaineiden odotettiin näkyvän Suomessa rajatummin ja lyhyempänä inflaatiopiikkinä.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?