Helsinki hyväksyy 107 miljoonan euron metrosiltahankkeen Kalasatamaan

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Helsinki hyväksyy metrosiltahankkeen

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Kryptouutiset

Talousuutiset

Valuuttaparit

Markkinakatsaus

Sääntelyuutiset

Ciaran Ryan

09.04.2026

Helsinki hyväksyy 107 miljoonan euron metrosiltahankkeen Kalasatamaan — Uusi metrosilta Kalasatamaan

Helsingin kaupunginvaltuuston keskiviikkona hyväksymän hankesuunnitelman mukaan Kalasataman ja Sörnäisten välinen Junatien metrosilta uusitaan, mikä aiheuttaa pitkän liikennekatkon Itä-Helsingin joukkoliikenteeseen. Päätöksen taustalla on sillan erittäin heikko kunto ja vakavat kantavuuspuutteet. Valmistelut on tarkoitus käynnistää erillisenä hankkeena huhti-toukokuussa 2026, ja kokonaiskustannus on enintään 107 miljoonaa euroa.

Kohokohdat

Helsinki hyväksyy 107 miljoonan euron Junatien metrosiltahankkeen Kalasatamassa, jonka varsinainen liikennekatko kestää seitsemän kuukautta vuonna 2027.
Metroaseman noin 11 kuukauden sulku vaikuttaa päivittäin noin 80 000 matkustajaan, ja kaupunginvaltuusto painottaa korvaavien liikenneratkaisujen riittämättömyyttä sekä palveluyhteyksien turvaamista.
Katkon arvioidaan heikentävän HSL:n lipputuloja pysyvästi, sillä osa matkustajista voi siirtyä metrokatkon aikana toisiin kulkumuotoihin, mikä vaikuttaa erityisesti Itä-Helsingin saavutettavuuteen.

Katkon aikataulu ja korvaavat ratkaisut

Metroliikenteen katko alkaa nykyarvion mukaan loppukeväällä 2027 ja jatkuu loppuvuoteen 2027. Varsinainen liikennekatko kestää seitsemän kuukautta, mutta Kalasataman metroasema on suljettuna myös noin kaksi kuukautta ennen katkoa ja kaksi kuukautta sen jälkeen. Käytännössä aseman sulku venyy noin 11 kuukauden mittaiseksi, vaikka metro liikennöi katkon aikana lännestä Hakaniemeen ja idästä Herttoniemeen asti.Kaupunginvaltuuston keskustelussa korostuu, etteivät korvaavat bussit yksin riitä paikkaamaan yhteyttä, jota käyttää päivittäin noin 80 000 matkustajaa Kalasataman ja Sörnäisten välillä. Valtuutetut nostavat esiin etenkin työmatkalaisten ja koululaisten liikkumisen sujuvuuden. Keskustelussa ehdotetaan myös lipunhintojen alentamista, sähköpyörien lisäämistä kaupunkipyöriin, pyörähankintojen tukemista sekä lauttayhteyksiä Kalasatamaan.

Sillan kunto ajaa investointia

Päätösehdotuksen mukaan Junatien metrosilta on pääkaupunkiseudun metroverkon pisin silta, 482 metrin pituudellaan. Silta on rakennettu vuonna 1973 ja se on ollut käytössä vuodesta 1982 lähtien, kun metro aloittaa liikennöinnin alkuperäisessä laajuudessaan. Nyt rakenteen kunto on arvioitu erittäin huonoksi, ja sillassa on vakavia kantavuuspuutteita.Hankkeen toteuttaminen edellyttää metroliikenteen keskeyttämistä hankealueella, mikä tekee aikataulusta ja korvaavista yhteyksistä keskeisen osan investoinnin vaikutuksia. Samalla valtuustossa pidetään tärkeänä, että Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskukseen pääsy turvataan koko katkon ajan. Keskustelussa tämä liitetään sekä alueen peruspalveluihin että erityisryhmien liikkumismahdollisuuksiin.

Vaikutukset HSL:lle ja Itä-Helsingille

Valtuutetut arvioivat yli puoluerajojen, että pitkä katko heikentää HSL:n lipputuloja ja että vaikutus voi jatkua myös remontin jälkeen. Huoli liittyy siihen, että osa matkustajista voi siirtyä pysyvämmin muihin kulkutapoihin, jos metroreitti katkeaa lähes vuodeksi Kalasataman kohdalla. Tämä nostaa esiin sekä joukkoliikenteen tulopohjan että Itä-Helsingin saavutettavuuden liiketaloudelliset vaikutukset.Remontin mittakaava tekee hankkeesta yhden Helsingin joukkoliikenneverkon merkittävistä lähivuosien infrastruktuuri-investoinneista. Koska Kalasatama on kasvava asuin- ja työpaikka-alue, liikenneyhteyksien toimivuudella on vaikutusta myös alueen palveluihin ja yritysten arkeen. Kaupungin päätöksenteossa painottuu siksi tarve yhdistää välttämätön korjausinvestointi ja poikkeusajan liikkumisratkaisut.

Kerroimme aiemmin Helsingin kaupunginhallituksen vuonna 2024 hyväksymästä määräaikaisesta linjauksesta, jonka mukaan kaupunki tuo asuntotontteja aiempaa laajemmin myyntiin erityisesti kaupunkiuudistusalueilla. Jutussa käytiin läpi, miten muutos pyrkii elvyttämään heikentynyttä rakentamista, mitä tonttihintojen lasku kertoo markkinatilanteesta ja miten omistustonttien lisääntyminen voi vaikuttaa rahoitukseen ja hankkeiden käynnistymiseen.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?