Suomessa ulosottovelka kasvaa kotitalouksilla ja yrityksillä

Suomessa ulosottovelka kasvaa kotitalouksilla ja yrityksillä
Velka kasvaa Suomessa

Tilastokeskuksen viime vuoden lopun tilaston mukaan ulosottovelallisten määrä laskee Suomessa, mutta velkojen keskikoko nousee sekä luonnollisilla henkilöillä että oikeushenkilöillä. Vuoden lopussa ulosottovelallisia on 256 061, kolme prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin, kun taas koko vuoden aikana ulosotossa on lähes 610 000 velallista. Koska tiedot koskevat vuotta 2025, jutun keskiössä ovat tuoreimman vuosiaineiston rakenteelliset muutokset velkaongelmissa.

Kohokohdat

  • Luonnollisten henkilöiden ulosottovelka nousi lähes 28 000 euroon per henkilö, kasvua noin 2 300 euroa edellisvuodesta vuonna 2025.
  • Oikeushenkilöillä keskimääräinen ulosottovelka kasvoi lähes 89 000 euroon velallista kohden, mikä on noin 39 000 euroa enemmän kuin vuotta aiemmin.
  • Velallisten määrä pieneni, mutta jäljelle jääneiden velkojen keskikoko kasvoi erityisesti Päijät-Hämeessä ja Kanta-Hämeessä, lisäten alueellista ja demografista painetta.

Velkamäärät nousivat vuoden 2025 aikana

Luonnollisilla henkilöillä ulosottovelkaa on keskimäärin lähes 28 000 euroa henkeä kohden, mikä on noin 2 300 euroa enemmän kuin edellisvuonna. Oikeushenkilöillä, eli yrityksillä ja muilla yhteisöillä, velkaa on viime vuoden lopussa keskimäärin lähes 89 000 euroa velallista kohden. Tämä on noin 39 000 euroa enemmän kuin vuotta aiemmin.

Samaan aikaan velallisten kokonaismäärä vuoden lopun tilanteessa pienenee edellisvuodesta. Lukujen perusteella velkaongelma ei kuitenkaan kevene euromääräisesti, vaan keskimääräinen rasitus kasvaa sekä kotitalouksien että organisaatioiden puolella. Tämä viittaa siihen, että ulosottoon jäävien tapausten velkamäärät painottuvat aiempaa suurempiin summiin.

Alueellinen ja demografinen paine korostuu

Ulosottovelallisista miehiä on 61 prosenttia ja naisia 39 prosenttia. Väestöön suhteutettuna avoimia ulosottoasioita on eniten Päijät-Hämeessä ja Kanta-Hämeessä. Aluejakauma osoittaa, että velkaongelmien kuormitus ei jakaudu tasaisesti eri puolille maata.

Yritysten ja muiden yhteisöjen velkojen jyrkkä kasvu voi heijastaa laajempia rahoitus- ja maksuvaikeuksia taloudessa. Kotitalouksien keskimääräisen ulosottovelan nousu puolestaan kertoo siitä, että vaikka velallisia on vuoden lopun mittarilla vähemmän, jäljellä olevien tapausten taloudellinen paine on aiempaa suurempi. Tämä voi lisätä painetta sekä alueellisille palveluille että velkaneuvonnalle.

Kirjoitimme aiemmin Primehotels-ketjun konkurssin jälkeisestä järjestelystä, jossa hotelliliiketoiminta päätettiin siirtää Nemeko Oy:lle velkojainkokouksen päätöksellä. Järjestely koski muun muassa Hotel Oscaria ja Hotel Rantapuistoa, ja samalla kerroimme, että hotellit pysyivät alkuvuonna auki ja henkilöstövaikutuksia arvioitiin kohdekohtaisesti.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.