Fundco lanseeraa pääomarahaston suomalaisiin kasvuyhtiöihin

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Fundcon pääomarahasto suomalaisiin kasvuyhtiöihin

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Markkinakatsaus

Ciaran Ryan

15.04.2026

Fundco lanseeraa pääomarahaston suomalaisiin kasvuyhtiöihin — Uusi rahasto suomalaisiin kasvuyhtiöihin

Fundcon kaupallisessa yhteistyöhaastattelussa yhtiön perustajaosakas Saku Sairanen sanoo yhtiön valmistelevan pääomarahastoa, joka kohdistuu suomalaisiin pääomarahastoihin ja suoraan kotimaisiin kasvuyrityksiin. Rahaston vähimmäismerkintä on 250 000 euroa, joten se on suunnattu instituutioille ja varakkaille yksityishenkilöille. Sairasen mukaan Suomen markkinassa suurin rahoituskapeikko osuu noin 50 miljoonan ja 200 miljoonan euron kokoisiin rahoituskierroksiin.

Kohokohdat

Fundco suunnittelee rahastoa, joka sijoittaa suomalaisiin pääomarahastoihin sekä suoraan listaamattomiin kasvuyhtiöihin käyttäen 25–50 prosenttia varoista suoriin sijoituksiin.
Lähitapiola sijoittaa 200 miljoonaa euroa suomalaisiin startup- ja kasvuyhtiöihin viiden vuoden kuluessa, ja Lifeline Ventures keräsi viime vuonna 400 miljoonan euron rahaston.
Sairanen kritisoi private equity -tuotteiden jakelua piensijoittajille, katsoo pitkän jakeluketjun nostavan kustannuksia ja korostaa irtautumisympäristön vaikeutumista nollakorkoajan päätyttyä.

Rahaston sijoitusmalli ja markkinakapeikko

Sairasen mukaan Suomessa ei ole varsinaista puutetta kaikkein varhaisimmasta rahoituksesta, vaan ongelma syntyy myöhemmässä kasvuvaiheessa. Hänen mukaansa tätä pienemmille kierroksille löytyy rahoitusta, ja tätä suuremmat kierrokset alkavat jo kiinnostaa ulkomaisia sijoittajia. Fundcon suunnitteilla oleva rahasto sijoittaa suomalaisiin pääomarahastoihin ja käyttää 25–50 prosenttia varoistaan suoriin sijoituksiin listaamattomiin kasvuyhtiöihin.

Sairanen arvioi, että kotimaisen pääoman niukkuus voi pakottaa laadukkaitakin yrityksiä hakemaan rahoitusta joukkorahoitusalustoilta korkeilla kustannuksilla. Hänen mukaansa alkuvaiheen ulkomainen rahoitus on usein vaikeaa, koska kansainväliset sijoittajat kysyvät, miksi pieni rahoitustarve ei täyty kotimaasta. Sairanen katsoo, että jos omistus siirtyy varhain ulkomaille, myös merkittävä osa arvonnoususta valuu Suomen ulkopuolelle.

Kotimaiset sijoittajat hakevat ratkaisuja

Artikkelissa kuvataan, että pääomapulaa on ryhdytty paikkaamaan useilla markkina-aloitteilla. Lähitapiola kertoi alkuvuodesta sijoittavansa 200 miljoonaa euroa suomalaisiin startup- ja kasvuyhtiöihin seuraavien viiden vuoden aikana, ja Lifeline Ventures keräsi viime vuonna 400 miljoonan euron rahaston. Myös Solidium on ottanut strategiassaan mukaan listaamattomat yhtiöt ja sijoittanut ICEYE:hin.

Sairasen mukaan Fundco ei näe muita toimijoita ensisijaisesti kilpailijoina, vaan osana samaa rahoittajakenttää. Hänen mukaansa tavoitteena on ennemmin rahoittaa yhtiöitä yhdessä kuin kilpailla niukkuudesta. Tämä asetelma voi vahvistaa kasvuyhtiöiden pääomansaantia Suomessa, jos useat institutionaaliset toimijat lisäävät panostuksiaan samaan markkinasegmenttiin.

Kritiikki private equity -jakelua kohtaan

Sairanen arvostelee markkinoille tulleita private equity -tuotteita, joita on suunnattu myös pienemmille sijoittajille. Hänen mukaansa tällaisiin tuotteisiin kutsutaan piensijoittajia usein tilanteessa, jossa markkinassa on jo paineita, eikä parhaiden kohteiden tarjonta lähde heistä liikkeelle. Hän myös katsoo, että pitkä jakeluketju nostaa kustannuksia ja heikentää läpinäkyvyyttä.

Lisäksi Sairanen kritisoi käytäntöä, jossa yliajalle menneiden rahastojen omistuksia siirretään jatkorahastoihin ja myydään edelleen uusille sijoittajaryhmille. Hänen mukaansa tällä tavoin voidaan hankkia likviditeettiä vanhoille suursijoittajille ja siirtää markkinan ongelmia eteenpäin. Taustalla artikkelissa nähdään nollakorkoajan päättymisen jälkeen vaikeutunut irtautumisympäristö, joka on hidastanut pääomarahastojen varojen palautumista ja uusien rahastojen varainhankintaa.

Aiemmin kerroimme ulkomaisten investointien kääntyneen kasvuun Suomessa kolmen heikomman vuoden jälkeen, kun investointiprojektien määrä nousi 527:ään. Jutussa korostettiin, että vihreä siirtymä ja digitalisaatio ohjaavat kiinnostusta laajasti eri toimialoille ja että myös jatkoinvestoinnit viittaavat ulkomaisten toimijoiden luottamukseen Suomen toimintaympäristöön.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?