Suomen puolustusmenot kasvavat, kun aiempi alirahoitus pakottaa kapasiteetin vahvistamiseen

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Puolustusmenojen kasvu Suomessa

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Markkinakatsaus

Dan Blystone

15.04.2026

Suomen puolustusmenot kasvavat, kun aiempi alirahoitus pakottaa kapasiteetin vahvistamiseen — Puolustusmenot kasvavat nyt

Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan Suomen puolustuskykyä on rakennettu pitkään niukalla rahoituksella, mikä näkyy nyt kasvavana hankinta- ja henkilöstötarpeena. Taustalla on vuosien ajan jatkunut puolustuksen alimitoitus, joka asiantuntijoiden mukaan paljastuu selkeämmin Venäjän Ukrainaa vastaan käymän sodan jälkeen. Tämä auttaa selittämään, miksi puolustusmenot nousevat samalla, kun muu valtiontalous on kireä.

Kohokohdat

Suomen puolustusmenot nousevat aiemman alirahoituksen korjaamiseksi, tavoitellen 3,5 prosenttia BKT:sta ja 11 miljardin euron tasoa vuoteen 2035 mennessä.
Sodan ajan joukkojen määrä nostettiin 280 000:een vuodesta 2018 ja uusia kyvykkyyksiä, kuten droonitoiminta, kehitetään miljardiluokan investoinneilla.
Puolustusmenojen kasvu on yksi harvoista nopeasti kasvavista menoeristä Suomessa, kasvattaen julkisen talouden alijäämää ja velkapaineita.

Puolustusbudjetin pitkä niukkuus näkyy nyt korjausliikkeenä

Asiantuntijoiden mukaan Suomen puolustusmenot ovat kulkeneet pitkään lähellä muiden Nato-maiden keskiarvoa, eivätkä ne ole poikenneet eurooppalaisesta säästölinjasta niin paljon kuin poliittisessa puheessa usein annetaan ymmärtää. Puolustusvoimauudistuksessa vuosina 2012, 2015 menot painuivat noin 1,4 prosenttiin bruttokansantuotteesta, ja taso pysyi matalana lähes vuosikymmenen. Krimin valtauksen ja Itä-Ukrainan sodan jälkeen menokehitys ei muuttunut merkittävästi, vaikka laskun pysäyttämisestä sovittiin vuonna 2015. Maanpuolustuskorkeakoulun strategian dosentti ja puolustusvoimien prikaatikenraali Jyri Raitasalon mukaan aiemmin pienennettyä ja alirahoitettua järjestelmää kasvatetaan nyt nopeasti.

Suomen puolustusratkaisuissa nähtiin samalla myös vahvuuksia, sillä maa säilytti asevelvollisuuden, aluepuolustuksen ja laajan reservin aikana, jolloin monet muut Euroopan maat nojasivat kalliisiin ammattiarmeijoihin. Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Matti Pesun mukaan Suomi ei silti ollut täysin poikkeus, vaan puolustuskyvyn tavoitetaso pysyi poliittisesti melko matalana. Käytettyjen asejärjestelmien ja esimerkiksi Leopard-panssarivaunujen hankinnat auttoivat rakentamaan suorituskykyä halvemmalla. Asiantuntijoiden mukaan nykyinen menojen kasvu kertoo siksi sekä aiempien valintojen vahvuuksista että niiden rajoista.

Kalusto, koulutus ja joukot vaativat lisää rahoitusta

Säästöjen vaikutus näkyi myös koulutuksessa, sillä varusmiesten maastovuorokausia ei ole pystytty nostamaan pysyvästi, vaikka turvallisuusympäristö on heikentynyt. Uudistuksen jälkeen määrä nousi joiksi vuosiksi noin 35 vuorokauteen, mutta vuonna 2020 se painui jälleen alle 30 vuorokauden. Tulevien vuosien tavoitteena on 28 maastovuorokautta, mikä osoittaa, että resurssit ovat edelleen tiukkoja. Materiaalihankintoja jouduttiin aiemmin leikkaamaan, jotta puolustusvoimauudistus saatiin toteutettua.

Sodan ajan joukkojen määrää supistettiin aiemmin 230 000 sotilaaseen, jotta jäljelle jäävät joukot voitiin varustaa edes kohtuullisesti. Vuonna 2018 määrä nostettiin 280 000:een, ja nyt uusi uhkakuva lisää painetta kehittää myös uusia joukkoja, kuten droonitoimintaan liittyviä kykyjä. Tämä voi tarkoittaa valintoja siitä, lisätäänkö uusia joukkoja nykyisten rinnalle vai korvataanko niillä vanhoja rakenteita. Samalla Suomi modernisoi maavoimiaan miljardiluokan tilausvaltuuksilla ja tarvitsee lisää palkattua henkilöstöä.

Kasvavat menot lisäävät painetta julkiseen talouteen

Venäjän vuonna 2022 käynnistämän täysimittaisen hyökkäyksen jälkeen Suomi teki nopean lisähankintapäätöksen ja osoitti puolustusvoimille kaksi miljardia euroa aseostoihin. Nyt puolustusmenot ovat yksi harvoista valtiontalouden menoeristä, jotka kasvavat voimakkaasti samaan aikaan velan ja velanhoitokulujen kanssa. Julkisen talouden suunnitelman perusteella menojen nousulla on merkittävä vaikutus alijäämän kasvuun. Suomi on lisäksi sitoutunut nostamaan puolustusmenot 3,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta muiden Nato-maiden tavoin.

Viime vuonna Suomi käytti puolustukseen 6,7 miljardia euroa, ja budjetin ennakoidaan kasvavan 8,5 miljardiin euroon vuonna 2029. Nykyisillä talousennusteilla taso nousee noin 11 miljardiin euroon vuoteen 2035 mennessä, jos Nato-tavoite toteutuu. Menokehitys nostaa Suomen samaan eurooppalaiseen kärkiryhmään Baltian maiden, Puolan, Norjan ja Tanskan kanssa. Asiantuntijoiden mukaan Suomen maantieteellinen sijainti Venäjän naapurina tekee puolustuspanostuksista rakenteellisesti raskaampia kuin monissa Länsi-Euroopan maissa.

Aiemmin kerroimme presidentti Alexander Stubbin Washingtonin-esiintymisestä, jossa hän toi esiin Suomen turvallisuusajattelua ja yhteiskunnan kriisinsietokykyä transatlanttisen yhteistyön korostuessa. Samassa yhteydessä kuvasimme myös, miten Suomen valtionjohdon osallistuminen kansainvälisiin keskustelufoorumeihin tukee pyrkimystä vaikuttaa Euroopan ja Yhdysvaltojen turvallisuuskoordinaatioon muuttuvassa toimintaympäristössä.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?