Yhdysvallat ajaa syvänmeren mineraalien kaivua kansainvälisillä vesillä, rahoitusala varoo riskejä

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Syvänmeren kaivuun riskit

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Markkinakatsaus

Dan Blystone

17.04.2026

Yhdysvallat ajaa syvänmeren mineraalien kaivua kansainvälisillä vesillä, rahoitusala varoo riskejä — Syvänmeren kaivuun haasteet

Kriittisten mineraalien saatavuus nousee suurvaltojen strategiassa entistä tärkeämmäksi, kun riippuvuutta Kiinan hallitsemista toimitusketjuista pyritään vähentämään. Samalla kaupallisen syvänmerenkaivuun käynnistyminen törmää kasvavaan rahoittajien varovaisuuteen, lupien puutteeseen ja epäselviin ympäristövaikutuksiin.

Kohokohdat

Yhdysvallat pyrkii vauhdittamaan syvänmeren mineraalien hyödyntämistä kansainvälisillä vesillä, vaikka alue on Kansainvälisen merenpohjajärjestön säätelemä.
Noin kaksi kolmasosaa 132 tutkitusta pankista ja rahoituslaitoksesta epäröi syvänmerenkaivuun rahoittamista korkean kustannustason, lupapuutteiden ja teknologiariskien vuoksi.
Rahoittajien arvioitu 24 triljoonan euron potentiaalinen kapasiteetti jää hyödyntämättä, sillä epävarmuus, vastustus ja sääntelyn puute hidastavat alan kehitystä.

Rahoituksen esteet ja sääntelyn puute

Ylen mukaan Yhdysvallat pyrkii vauhdittamaan mineraalien hyödyntämistä myös kansainvälisillä vesillä, vaikka alue kuuluu Kansainvälisen merenpohjajärjestön toimivaltaan ja kansainvälisen lainsäädännön piiriin. Syvänmeren kaivostoiminnan asiantuntija Simon Holmström sanoo, että kriittisten mineraalien saannin turvaaminen on erityisesti suurvaltojen etusijalla nykyisessä epävakaassa maailmantilanteessa.

Holmströmin mukaan Donald Trumpin hallinnon ailahteleva ulkopolitiikka vie kehitystä kohti hallitsematonta mineraalikilpailua valtamerten pohjassa. Toistaiseksi valtiot ovat etsineet mineraaleja lähinnä omilla aluevesillään, ja esimerkiksi Norja on keskeyttänyt hankkeensa vuoteen 2029 asti osin kasvaneen vastustuksen vuoksi, vaikka kaupallisen toiminnan oli määrä alkaa vuonna 2030.

Seas at Risk ja Deep Sea Mining Campaign julkistavat tässä kuussa selvityksen 132 pankista ja rahoituslaitoksesta, joista lähes kaksi kolmasosaa epäröi syvänmerenkaivuun rahoittamista. Mukana ovat muun muassa Aasian kehityspankki, Euroopan kehityspankki ja Deutsche Bank, ja hankkeiden jarruina nähdään korkeat kustannukset, kaivauslupien puute sekä keskeneräinen teknologia.

Kasvava vastustus muuttaa alan näkymiä

Raportissa mainittujen rahoittajien potentiaalinen rahoituskapasiteetti syvänmeren toimintaan on noin 24 triljoonaa euroa, mutta nopeaa kaupallista läpimurtoa ei silti ole näköpiirissä. Holmströmin mukaan investointihalukkuutta heikentävät ennen kaikkea epävarmuus, tuntemattomat vaikutukset meriluonnon biomeihin, puuttuvat selkeät säännöt ja mahdolliset mainehaitat.

Yli 40 valtiota vastustaa syvänmerenkaivauksia, ja Suomi liittyi vastustajiin vuonna 2023. Holmström korostaa, että syvänmeren mineraaleille on vaihtoehtoja, kuten kierrätys, materiaalien tehokkaampi käyttö ja kiertotalous, samalla kun Kansainvälisen merenpohjajärjestön jäsenvaltiot jatkavat neuvotteluja kaupallisen kaivutoiminnan ehdoista ja sääntelystä.

Kirjoitimme aiemmin EU:n ja Yhdysvaltojen suhteiden kiristyneestä ilmapiiristä sekä siitä, miten poliittinen epävarmuus heijastuu myös investointipäätöksiin. Samassa yhteydessä käsittelimme puolustusteknologian kasvua hidastavia rahoituspullonkauloja ja sitä, miksi julkisen ja yksityisen rahoituksen yhteistyötä tarvitaan tuotannon skaalaamiseksi.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?