Kela maksoi ukrainalaisille etuuksia 250 miljoonaa euroa Suomessa
Suomeen Venäjän hyökkäyssotaa paenneista ukrainalaisista suuri enemmistö saa Kelan etuuksia useita vuosia maahanmuuton alkamisen jälkeen. Viime vuoden lopussa Suomessa oli noin 49 000 ukrainalaista, joista noin 39 000 sai jotakin etuutta.
Kohokohdat
- Vuonna 2023 Kela maksoi Ukrainasta paenneille etuuksia yhteensä noin 250 miljoonaa euroa, joista yli puolet oli perustoimeentulotukea.
- Vuoden 2023 lopussa noin 39 000 ukrainalaista sai Kelan etuuksia, mikä vastaa noin 80 prosenttia Suomessa oleskelevista ukrainalaisista.
- Sodan ensimmäisenä vuonna etuuksia sai vain 5 000 ukrainalaista 18 miljoonalla eurolla, mutta kasvu on ollut merkittävää pakolaisten määrän vakiintuessa.
Etuusmenojen taso ja saajamäärät
Kelon tutkimusblogin mukaan noin neljä viidestä Suomeen sotaa paenneesta ukrainalaisesta saa jotakin Kelan etuutta. Venäjä aloitti suurhyökkäyksen Ukrainaan 24.2.2022, minkä jälkeen Suomeen on saapunut noin 80 000 ukrainalaista.Viime vuoden lopussa Suomessa oli noin 49 000 ukrainalaista. Heistä noin 39 000 sai jotakin Kelan etuutta, ja Kela maksoi ukrainalaisille etuuksia yhteensä noin 250 miljoonaa euroa.
Yli puolet maksetuista etuuksista koostuu perustoimeentulotuesta. Kelan etuuksien saajista valtaosa on naisia ja lapsia.
Muutos sodan alkuvuosista
Sodan ensimmäisenä vuonna etuuksia sai noin 5 000 ukrainalaista, ja niitä maksettiin noin 18 miljoonaa euroa. Vertailu osoittaa, että sekä saajamäärä että etuusmenot ovat kasvaneet selvästi sen jälkeen, kun Ukrainasta paenneiden määrä Suomessa on vakiintunut korkealle tasolle.Luvut kuvaavat sosiaaliturvan merkittävää roolia ukrainalaisten toimeentulossa Suomessa. Samalla ne heijastavat sitä, että sota ja siitä seurannut pakolaisuus vaikuttavat edelleen Suomen julkisiin menoihin ja sosiaaliturvajärjestelmään.
Hyvinvointialueiden varautuminen toimeentulotukihakemusten kasvuun oli esillä aiemmassa jutussamme, jossa kuvattiin heikkenevän taloustilanteen ja sosiaaliturvan kiristysten lisäävän painetta pienituloisiin. Artikkelissa kerrottiin muun muassa Helsingin perustoimeentulotuen menojen noususta sekä alueiden toimista, kuten lisärahoituksesta ja henkilöstöresurssien vahvistamisesta, kun avuntarve kohdistuu yhä useammin ruokaan ja asumiseen.
Viimeisimmät Social Policy uutiset
-
Afganistan
-
Alankomaat
-
Albania
-
Algeria
-
Angola
-
Argentiina
-
Armenia
-
Australia
-
Azerbaidžan
-
Bahama
-
Bahrain
-
Bangladesh
-
Belgia
-
Bolivia
-
Botswana
-
Brasilia
-
Brunei Darussalam
-
Bulgaria
-
Chile
-
Costa Rica
-
Dominikaaninen tasavalta
-
Ecuador
-
Egypti
-
El Salvador
-
Espanja
-
Eswatini
-
Etelä-Afrikka
-
Etiopia
-
Filippiinit
-
Georgia
-
Ghana
-
Haiti
-
Hongkong
-
Indonesia
-
Intia
-
Irak
-
Iran, islamilainen tasavalta
-
Irlanti
-
Israel
-
Italia
-
Itävalta
-
Jamaika
-
Japani
-
Jemen
-
Jordania
-
Kambodža
-
Kamerun
-
Kanada
-
Kazakstan
-
Kenia
-
Kiina
-
Kirgisia
-
Kolumbia
-
Kongo
-
Kongo (dem.)
-
Korea
-
Kreikka
-
Kroatia
-
Kuuba
-
Kuwait
-
Kypros
-
Laos
-
Latvia
-
Lesotho
-
Libanon
-
Libya
-
Liettua
-
Luxemburg
-
Madagaskar
-
Malesia
-
Malta
-
Marokko
-
Mauritius
-
Meksiko
-
Moldova
-
Mongolia
-
Montenegro
-
Mosambik
-
Myanmar
-
Namibia
-
Nepal
-
Nigeria
-
Norja
-
Norsunluurannikko
-
Oman
-
Pakistan
-
Palestiina
-
Panama
-
Papua-Uusi-Guinea
-
Paraguay
-
Peru
-
Pohjois-Makedonia
-
Portugali
-
Puerto Rico
-
Puola
-
Qatar
-
Ranska
-
Reunion
-
Romania
-
Ruanda
-
Ruotsi
-
Saksa
-
Sambia
-
Saudi-Arabia
-
Serbia
-
Singapore
-
Slovakia
-
Slovenia
-
Somalia
-
Sri Lanka
-
Suomi
-
Sveitsi
-
Syyria
-
Tadžikistan
-
Taiwan, Kiinan maakunta
-
Tansania
-
Tanska
-
Thaimaa
-
Trinidad ja Tobago
-
Tunisia
-
Turkki
-
Tšekki
-
USA
-
Uganda
-
Ukraina
-
Unkari
-
Uruguay
-
Uusi-Seelanti
-
Uzbekistan
-
Valko-Venäjä
-
Venezuela
-
Vietnam
-
Viro
-
Yhdistyneet arabiemiirikunnat
-
Yhdistynyt kuningaskunta
-
Zimbabwe
- Forex
- Crypto
