Lapin kansanedustajat hakevat puolustusrahoitusta veroista, työllisyydestä ja tuottavuudesta

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Lapin puolustusrahoituskeinot

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talousuutiset

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Keskuspankit

Sholanke Dele

22.04.2026

Lapin kansanedustajat hakevat puolustusrahoitusta veroista, työllisyydestä ja tuottavuudesta — Rahoitusta puolustukseen Lapissa

Puolustusmenojen kasvun rahoituksesta käydään Lapissa keskustelua tilanteessa, jossa maanpuolustus on säästynyt leikkauksilta heikossakin taloustilanteessa. Alueen kansanedustajat ovat yhtä mieltä siitä, ettei puolustuksesta leikata, mutta esittävät rahoitukseen erilaisia keinoja veroista maahanmuuton kuluihin ja tekoälyn tuottavuusvaikutuksiin.

Kohokohdat

61 prosenttia suomalaisista tukee puolustusmäärärahojen korottamista, mutta lappilaiskansanedustajilla on eriäviä näkemyksiä rahoituskeinoista.
Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto arvioi puolustusalan yritysten ja viennin kasvattamisen tuovan Suomeen miljardiluokan lisäyksen.
Rahoitusvaihtoehtoina esillä ovat suuryritysten verotuksen kiristäminen, tukien leikkaukset, työllisyyden ja tuottavuuden parantaminen sekä mahdolliset haittaverojen korotukset.

Rahoituskeinot jakavat edustajia

Ylen mukaan lappilaisten kansanedustajien näkemykset puolustusmenojen kattamisesta vaihtelevat, vaikka tavoite puolustuskyvyn turvaamisesta on yhteinen. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan MTS:n joulukuussa tekemän mielipidekyselyn mukaan 61 prosenttia suomalaisista tukee puolustusmäärärahojen korottamista.

Perussuomalaisten Sara Seppänen, keskustan Markus Lohi ja SDP:n Johanna Ojala-Niemelä keskustelevat maanantaina Rovaniemellä MTS:n yleisötilaisuudessa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta sekä maanpuolustuksesta. Ojala-Niemelän mukaan työllistämisen kynnystä pitää madaltaa, jotta työpaikkoja syntyy lisää ja pk-yritysten kasvuedellytykset vahvistuvat.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto arvioi puhelimitse, että puolustusalan yritysten ja viennin kasvattaminen voisi tuoda Suomeen miljardiluokan lisäyksen. Hänen mukaansa vahvempi turvallisuudentunne voi myös rohkaista kotitalouksia kuluttamaan ja investoimaan, mikä tukee taloutta ja työllisyyttä.

Keskustan Mika Riipi puolestaan nostaa esiin suuryritysten, erityisesti kansainvälisten pörssiyhtiöiden, verotuksen kiristämisen sekä suurille yrityksille suunnattujen tukien leikkaamisen. Hänen mukaansa myös sosiaaliturvan rakennetta on arvioitava uudelleen, koska tukijärjestelmät muodostavat laajan kokonaisuuden, jota on hänen mielestään väistämättä karsittava järkevämmin.

Lapissa turvallisuus näkyy arjessa

Rovaniemen Arktikumissa järjestetty yleisötilaisuus kerää lähes täyden salin, mikä kuvastaa aiheen vahvaa paikallista merkitystä. Rovaniemeläinen eläkeläinen Aira Ylipekkala sanoo seuraavansa turvallisuuspolitiikkaa tiiviisti, koska maanpuolustus on tullut kaupungissa konkreettisesti lähelle arkea.

Lapin lennostoon Rovaniemelle saapuvat syksyllä ensimmäisinä Suomessa uudet F-35-monitoimihävittäjät, ja jo nyt hävittäjät sekä sotaharjoitukset näkyvät katukuvassa. Ylipekkala kohdistaisi säästöjä julkisiin palveluihin ja byrokratiaan, kun taas rovaniemeläinen it-asiantuntija Topi Matikainen karsisi hänen mielestään turhista palveluista ja pitäisi mahdollisena myös haittaverojen, kuten tupakka- ja alkoholiverojen, korottamista.

Keskustelussa nousee esiin myös tuottavuuden parantaminen tekoälyn avulla. Näkemys heijastaa laajempaa ajatusta siitä, että puolustusrahoitusta ei haeta vain suorilla leikkauksilla tai veronkorotuksilla, vaan myös talouskasvua ja julkisen sektorin tehokkuutta vahvistamalla.

Aiemmassa jutussamme Orpon hallituksen kehysriihestä käsittelimme, millaisilla sopeutustoimilla julkista taloutta tasapainotetaan ja miten päätöksillä pyritään samalla tukemaan talouskasvua ja työllisyyttä. Tarkastelimme myös, miten menoleikkaukset ja veromuutokset kohdistuvat eri kotitalouksiin sekä millaisia vaikutuksia niillä voi olla kulutukseen ja pidemmän aikavälin kasvuun.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?