Suomen kehysriihi hakee säästöjä ja kasvukeinoja työttömyyshuolien keskellä

Suomen kehysriihi hakee säästöjä ja kasvukeinoja työttömyyshuolien keskellä
Säästöjä ja kasvua haussa

Hallitus kokoontuu tiistaina Helsingin Säätytaloon kehysriiheen päättämään tulevien vuosien julkisen talouden linjasta. Neuvotteluissa etsitään noin 400 miljoonan euron säästöjä sekä keinoja vauhdittaa talouskasvua ja työllisyyttä tilanteessa, jossa arviot työttömyyden suunnasta jakautuvat.

Kohokohdat

  • Kehysriihen neuvotteluissa tarkastellaan samanaikaisesti julkisen talouden sopeutusta ja toimia talouskasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi.
  • Asiantuntijat varoittavat, että pienituloisiin kohdistuvat leikkaukset voivat aiheuttaa merkittäviä kielteisiä kysyntävaikutuksia ja heikentää pidemmän aikavälin kasvua.
  • Työvoiman tarjonnan kasvu nähdään pitkällä aikavälillä taloudelle myönteisenä, ja kehysriihen päätöksillä voi olla laaja vaikutus työn tarjontaan ja kasvuun.

Kehysriihen tavoitteet ja asiantuntija-arviot

Ylen mukaan kehysriihen neuvotteluissa punnitaan samaan aikaan julkisen talouden sopeutusta ja toimia, joilla talouskasvua sekä työllisyyttä saataisiin vahvistettua. Keskusteluun nousee erityisesti se, miten mahdolliset leikkaukset vaikuttavat kysyntään ja työmarkkinoiden kehitykseen.

Laboren johtaja Mika Maliranta pitää työttömyyttä yhtenä suurimmista ongelmista. Hänen mukaansa työttömyys rasittaa suoraan sen kohteeksi joutuvia ihmisiä ja heikentää samalla myöhemmän talouskasvun edellytyksiä.

Maliranta varoittaa myös siitä, että kaikkein pienituloisimpiin kohdistuvat leikkaukset voivat synnyttää suurempia kielteisiä kysyntävaikutuksia kuin keskituloisiin kohdistuvat säästöt. Hänen arvionsa mukaan kehysriihessä tehtävillä valinnoilla voi siksi olla merkitystä sekä lyhyen aikavälin kulutukseen että pidemmän aikavälin kasvuun.

Työmarkkinoiden näkymät ja talousvaikutukset

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen, VATT:n, ylijohtaja Tuulia Hakola-Uusitalo näkee työttömyystilanteessa myös myönteisiä piirteitä. Hänen mukaansa heikko työttömyystilanne liittyy siihen, että työvoima on kasvanut, eikä siihen, että koko kasvu olisi tullut työllisistä työttömiksi siirtymisestä.

Hakola-Uusitalon mukaan työvoiman tarjonnan kasvu on pitkällä aikavälillä taloudelle myönteinen asia. Kun suhdanne kääntyy ja markkinat alkavat jälleen vetää, se voi hänen mukaansa parantaa edellytyksiä työllisyyden nousulle.

Maliranta muistuttaa lisäksi, että työmarkkinoilla tehdään tällä hetkellä tuntimäärillä mitattuna paljon työtä sekä historiallisesti että kansainvälisesti verrattuna. Tämä viittaa siihen, että työmarkkinoiden kuva ei rajaudu pelkkään työttömyyslukuun, vaan kehysriihen päätöksillä voi olla laajempi vaikutus työn tarjontaan, kysyntään ja kasvun edellytyksiin.

Aiemmassa jutussamme käsittelimme Orpon hallituksen kehysriiheen liittyviä sopeutustoimia ja sitä, miten menoleikkaukset ja veromuutokset kohdistuvat eri kotitalouksiin. Erityisesti sosiaaliturvan leikkausten todettiin osuvan pienituloisiin, kun taas arvonlisäveron korotus rasittaa suhteellisesti eniten kulutuksen kautta. Jutussa arvioitiin myös, että vaikutukset voivat heijastua tuloihin ja kulutukseen eri tavoin tulotasosta ja elämäntilanteesta riippuen.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.