Orpon hallituksen vero- ja menoleikkaukset jakavat vaikutukset eri tuloryhmiin Suomessa
Suomen hallitus kokoontuu tänään kehysriiheen päättämään vaalikauden loppupuolen talouslinjoista tilanteessa, jossa suurimmat verotus- ja menoleikkauspäätökset ovat jo pääosin tehty. Tähänastiset ratkaisut ovat kohdistuneet eri tavoin kotitalouksiin, sillä sosiaaliturvan leikkaukset painavat etenkin pienituloisia samalla kun tuloverotus on keventynyt monilla palkansaajilla.
Kohokohdat
- Orpon hallituksen menoleikkaukset ovat vähentäneet pienituloisten kotitalouksien tuloja jopa yli 15 prosenttia, erityisesti sosiaalietuuksiin kohdistuvien leikkausten vuoksi.
- Vuosien 2023–2026 veromuutoksissa sekä pieni- että suurituloiset palkansaajat saivat suurimmat suhteelliset kevennykset, kun taas arvonlisäveron korotus rasittaa eniten pienituloisia.
- Eläkeläisten verotus muuttuu vähän; keskieläkkeen saajilla verotus kevenee hieman, mutta suurituloisimpien eläkeläisten verotus kiristyy eläketulovähennyksen ja veroasteikon muutosten vuoksi.
Leikkausten kohdentuminen kotitalouksiin
Ylen mukaan Petteri Orpon hallituksen taloussopeutus nojaa ennen kaikkea menoleikkauksiin ja työmarkkinamuutoksiin, joilla hallitus pyrkii vahvistamaan julkista taloutta ja lisäämään työn tarjontaa. Päätökset ovat osuneet erityisesti sosiaalietuuksia saaviin kotitalouksiin, koska leikkauksia on tehty muun muassa työttömyysturvaan, asumistukeen ja toimeentulotukeen.
THL:n johtavan tutkijan Jussi Tervolan mukaan vaikutukset näkyvät voimakkaimmin pienituloisissa ryhmissä. THL:n laskelmien perusteella tulot ovat pienentyneet erityisesti pienituloisimmalla kymmenyksellä suomalaisista, ja monilla leikkaukset ovat vieneet yli 15 prosenttia tuloista.
Työlliset, jotka eivät saa etuuksia tai saavat vain rajallisesti tulonsiirtoja, ovat säästyneet muutoksilta selvästi paremmin. Myös eläkeläiset ovat jääneet pääosin leikkausten ulkopuolelle, vaikka eläkkeensaajan asumistukeen on kohdistunut jonkin verran kiristyksiä ja pienituloisiin eläkeläisiin on tullut joitakin muutoksia.
Veroratkaisujen vaikutus tuloihin ja kulutukseen
Vaalikauden veromuutokset painottuvat arvonlisäveron korotukseen sekä palkkatulojen ja yritysten yhteisöveron kevennyksiin. Useimpien verotus on hallituksen päätösten seurauksena keventynyt ainakin hieman vuosien 2023 ja 2026 välillä, mutta vaikutukset vaihtelevat tulotason ja kotitalouden tilanteen mukaan.Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkolan mukaan suhteessa tuloihin suurimpia kevennyksiä ovat saaneet sekä pienituloiset että suurituloiset palkansaajat. Pieni- ja keskituloisilla kevennystä tukee työtulovähennyksen korotus, mutta monelle keskituloiselle vaikutus jää käytännössä melko pieneksi.
Suurituloisilla verotusta alentaa ylimpien marginaaliverojen kevennys. Sen hyöty kasvaa selvästi vasta korkeilla ansiotasoilla, kun taas yleisen arvonlisäveron korotus rasittaa suhteellisesti enemmän pienituloisia, koska suurempi osa heidän tuloistaan menee kulutukseen.
Eläkeläisten verotus muuttuu kokonaisuutena vain vähän. Keskieläkettä saavilla verotus kevenee hieman, mutta suurituloisimmilla eläkeläisillä kokonaisverotus on kiristynyt eläketulovähennyksen pienennyksen ja tuloveroasteikon muutosten vuoksi.
Hyvinvointialueiden varautuminen toimeentulotukihakemusten kasvuun oli esillä aiemmassa jutussamme, jossa todettiin taloustilanteen heikkenemisen ja sosiaaliturvan kiristysten lisäävän painetta pienituloisiin kotitalouksiin. Useat alueet arvioivat hakemusmäärien nousevan kevään ja vuoden 2026 aikana, ja osa on jo lisännyt rahoitusta sekä henkilöstöä. Samalla avuntarpeen kerrottiin kohdistuvan yhä useammin perustarpeisiin, kuten ruokaan ja asumiseen, ja alueiden linjauksissa nähtiin eroja.
Viimeisimmät Retirement Policies uutiset
- Forex
- Crypto