Espanjan talouskasvu nojaa kilpailukykyyn, kysyntään ja maahanmuuttoon, ekonomisti arvioi

Espanjan talouskasvu nojaa kilpailukykyyn, kysyntään ja maahanmuuttoon, ekonomisti arvioi
Espanjan menestysresepti avattu

Espanjan koronavuosien jälkeinen vahva kasvu nousee Suomessa esiin talouspoliittisessa väittelyssä, kun maan kehitystä verrataan pitkään vaisuna pysyneeseen Suomen talouteen. Espanjalaisekonomisti Raymond Torresin mukaan kasvua eivät selitä ensisijaisesti EU:n elvytysvarat, vaan vihreä siirtymä, kotimainen kysyntä ja työperäinen maahanmuutto.

Kohokohdat

  • Espanjan talous kasvoi 2,9 prosenttia vuonna 2023 ja 3,2 prosenttia 2022, ja kasvun odotetaan jatkuvan investointien uusiutuvaan energiaan ansiosta.
  • Julkinen velkasuhde on laskenut yli 120 prosentista noin 103 prosenttiin, kun taas Suomen velkasuhde on yli 88 prosenttia vuoden 2023 lopussa.
  • Espanja laillisti äskettäin yli 500 000 paperitonta siirtolaista, ja 80 prosenttia uusista työpaikoista menee ulkomaalaisille matkailu- ja palvelualoilla.

Espanjan kasvun taustatekijät

YLE:n haastatteleman Funcas-ajatushautomon johtavan ekonomistin Raymond Torresin mukaan EU:n koronaelvytysrahojen vaikutus Espanjan talouskasvuun jää noin kymmenesosaan kokonaisuudesta. Hänen mukaansa varoja on suunnattu etenkin vihreään siirtymään ja digitalisaatioon, mutta kasvu syntyy pääosin muista tekijöistä.

Espanjan talous kasvoi viime vuonna 2,9 prosenttia ja edellisvuonna 3,2 prosenttia, ja ekonomistit odottavat kasvun jatkuvan myös tänä vuonna. Torresin mukaan Espanja hyötyy siitä, että uusiutuvaan energiaan on investoitu voimakkaasti, mikä on parantanut kilpailukykyä ja pitänyt sähkön hinnan Euroopan keskiarvoa alempana.

Hänen arvionsa mukaan kasvua tukee myös kysynnän ja kilpailukyvyn yhdistelmä. Matkailu on tärkeä veturi, mutta myös rahoitus-, teknologia- ja logistiikkapalvelut kasvavat, samalla kun kotimainen kulutus ja investoinnit vahvistavat taloutta myönteisen kierteen kautta.

Vaikutukset Suomelle ja työmarkkinoille

Torres pitää Suomen hallituksen leikkauksia taantuman aikana riskialttiina ja arvioi, että liiallinen sopeutus voi heikentää kasvua tavalla, joka vaikeuttaa myös velanhoitoa. Hän huomauttaa, että Espanjan julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on laskenut viime vuosina yli 120 prosentista noin 103 prosenttiin, kun Suomessa velkasuhde oli viime vuoden lopussa yli 88 prosenttia.

Maahanmuutto on hänen mukaansa keskeinen osa Espanjan kasvumallia. Hallitus päätti vastikään laillistaa yli puoli miljoonaa paperitonta siirtolaista, ja tällä hetkellä 80 prosenttia uusista työpaikoista menee ulkomaalaisille erityisesti matkailu- ja palvelualoilla.

Torres arvioi myös vuoden 2021 työmarkkinauudistuksen vähentäneen määräaikaisia työsuhteita ja tukeneen työllisyyttä, vaikka Espanjassa on yhä rakenteellisia ongelmia. Tuottavuus jää edelleen Suomen tasosta, koska Espanjan työpaikkarakenteessa korostuvat palvelut ja matkailu, ja ekonomistin mukaan kestävän kasvun vahvistaminen vaatii lisää yksityisiä investointeja, suurempia yrityksiä sekä toimia asumiskustannusten ja matalan palkkatason paineisiin.

Aiemmassa jutussamme käsittelimme Orpon hallituksen kehysriihen sopeutustavoitteita ja sitä, miten samanaikaisesti haetaan säästöjä sekä keinoja vahvistaa talouskasvua ja työllisyyttä. Jutussa nostettiin esiin asiantuntija-arviot siitä, että erityisesti pienituloisiin kohdistuvat leikkaukset voivat heikentää kysyntää ja siten jarruttaa kasvua, vaikka työvoiman tarjonnan kasvu nähtiin pitkällä aikavälillä myönteisenä.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Viimeisimmät Banco Sabadell uutiset