Suomen YEL-uudistus muuttaa yrittäjien eläkemaksujen perusteita vuodesta 2028

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
YEL-uudistus 2028 yrittäjille

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Kryptouutiset

Talousuutiset

Valuuttaparit

Markkinakatsaus

Sääntelyuutiset

Ciaran Ryan

23.04.2026

Suomen YEL-uudistus muuttaa yrittäjien eläkemaksujen perusteita vuodesta 2028 — YEL-uudistus 2028 tulossa

Hallitus valmistelee yrittäjän eläkejärjestelmän uudistusta, joka keventäisi erityisesti pienituloisten yrittäjien maksuja ja nostaisi osalla suurituloisista yrittäjistä eläkemaksuja. Uudistuksessa yrittäjä voisi vuodesta 2028 alkaen valita maksujensa perusteeksi joko veronalaiset ansiotulot tai nykyisen laskennallisen YEL-työtulon, mutta siirtymäajan jälkeen työtulon olisi oltava vähintään puolet ansiotuloista.

Kohokohdat

Vuodesta 2028 yrittäjä voi valita eläkemaksun perustaksi veronalaiset ansiotulot tai nykyisen laskennallisen YEL-työtulon, ja maksujen nousua rajoitetaan siirtymäkaudella.
YEL-työtulojen vähimmäistaso nousee portaittain 30 prosentista 50 prosenttiin ansiotuloista vuoteen 2028 mennessä, ja aloittavan yrittäjän alennus korvataan 25 prosentin maksujoustolla.
Eläketurvakeskuksen ja valtiovarainministeriön mukaan vuoden 2033 tasossa yrittäjien maksut laskevat lähes 40 prosentilla, pysyvät ennallaan yli 40 prosentilla ja nousevat 20 prosentilla, kasvattaen valtion kuluja noin 80 miljoonalla eurolla.

Uudistuksen rakenne ja eteneminen

Taloustaidon mukaan hallituksen esittämä malli antaisi yrittäjälle mahdollisuuden valita eläkemaksun perustaksi yritystoiminnan veronalaiset ansiotulot tai nykyisen laskennallisen YEL-työtulon. Siirtymäajalla rajoitetaan maksujen nousua niillä yrittäjillä, joiden nykyinen työtuloarvio on matala suhteessa todellisiin tuloihin.

YEL-työtulojen vähimmäistaso nousisi portaittain 30 prosentista vuonna 2028 viidellä prosenttiyksiköllä vuodessa, kunnes se olisi 50 prosenttia veronalaisista ansiotuloista. Vuonna 2028 olisi lisäksi voimassa nykyisen lainsäädännön mukainen 4 000 euron enimmäiskorotusraja nykymääritelmän mukaisiin työtulotarkistuksiin.

Sosiaaliturvaministeri Sanni Gran-Laasosen mukaan seuraavat vaiheet ovat lainkirjoitus, vaikutusarviot, eduskuntakäsittely ja toimeenpano. Tavoitteena on saada uudistus valmiiksi kuluvalla vaalikaudella.

Vaikutukset yrittäjiin ja julkiseen talouteen

Pienituloisten yrittäjien työtulo on nykyisin monissa tapauksissa selvästi veronalaista ansiotuloa korkeampi, minkä vuoksi uudistuksen arvioidaan keventävän erityisesti heidän maksurasitustaan. Eläketurvakeskuksen ja valtiovarainministeriön alustavan arvion mukaan vuoden 2033 tasossa maksut laskisivat lähes 40 prosentilla yrittäjistä, pysyisivät ennallaan yli 40 prosentilla ja nousisivat 20 prosentilla.

Työtulo ei voisi kuitenkaan vähäisten ansiotulojen perusteella alittaa nykyistä YEL-vakuuttamisvelvollisuuden alarajaa, joka on vuonna 2026 runsaat 9 400 euroa. Yrittäjä voisi edelleen maksaa myös arvioitua korkeampaa eläkemaksua kartuttaakseen parempaa eläketurvaa, ja valintaan olisi sitouduttava vähintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Nykyinen aloittavan yrittäjän alennus korvattaisiin kehittämällä maksujoustoa ja nostamalla sen taso 25 prosenttiin. Lisäksi YEL:n tauottaminen sairauspäivärahan ajaksi tulisi mahdolliseksi.

Uudistuksella on myös vaikutuksia valtiontalouteen, koska yrittäjien eläkemaksuja ei nykyisin rahastoida palkansaajien työeläkemaksujen tavoin. Väestön ikääntyminen, eläkemenojen kasvu ja rahastoinnin puute nostavat jo valtion maksuosuutta, ja uudistuksen arvioidaan lisäävän valtion kuluja vuoden 2033 tasossa noin 80 miljoonalla eurolla.

Gran-Laasosen mukaan samalla käynnistetään selvitys yrittäjien eläkemaksujen rahastoinnista ja rahaston perustamisesta. Lisäksi valmistellaan toimia YEL-järjestelmän toimeenpanon tehostamiseksi ja hallinnollisten kustannusten alentamiseksi.

Aiemmassa jutussamme käsittelimme hallituksen valmistelemaa YEL-uudistusta, jonka tavoitteena on keventää pienituloisten yrittäjien eläkemaksuja, mutta joka voi samalla muuttaa kannustimia ja lisätä julkisia kustannuksia. Nostimme esiin myös riskin, että tulojen painottaminen osinkoihin ansiotulojen sijaan voi kasvattaa uudistuksen hintalappua ja heikentää verokertymää. Lisäksi tarkastelimme, miten järjestelmän rahastoinnin puute ja alivakuuttaminen voivat siirtää kustannuksia yhä enemmän valtiolle.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?