Suomen yrittäjien eläkeuudistus kohtaa kritiikkiä kasvu- ja veroriskien vuoksi

Suomen yrittäjien eläkeuudistus kohtaa kritiikkiä kasvu- ja veroriskien vuoksi
Eläkeuudistus herättää kritiikkiä

Suomen hallitus valmistelee pienituloisille yrittäjille kevennyksiä eläkemaksuihin osana budjettiriihen ratkaisuja. Taloustieteen asiantuntijat varoittavat, että malli voi samalla heikentää kasvuhaluja, lisätä verosuunnittelua ja kasvattaa julkisia kustannuksia.

Kohokohdat

  • Professori Mika Maliranta arvioi Ylen Politiikkaradiossa, että yrittäjien eläkeuudistus voi luoda yritysten kasvua jarruttavia kannustinongelmia Suomen taloudessa.
  • Professori Roope Uusitalo huomauttaa verokannustimien muuttuvan siten, että yrittäjien houkutus nostaa tuloja osinkoina voi kasvattaa uudistuksen kustannuksia ja vähentää valtion verotuloja.
  • Ylen mukaan hallituksen neuvoteltu malli nostaisi valtion kustannuksia vuoden 2030 tasolla noin 80 miljoonalla eurolla, ja lopullinen päätös odotetaan keskiviikkona.

Asiantuntijat nostavat esiin uudistuksen kannustinongelmat

Ylen mukaan Laboren johtaja, professori Mika Maliranta ja Helsingin yliopiston taloustieteen professori Roope Uusitalo näkevät hallituksen suunnitelmassa useita rakenteellisia riskejä yrittäjien eläkemaksujen keventämiseksi.

Maliranta sanoo Ylen Politiikkaradiossa, että uudistus ei hänen pika-arvionsa mukaan edistä sellaista yrittäjyyttä, joka tukee Suomen talouden kasvua tulevina vuosina. Hänen mukaansa vaikutukset pitäisi arvioida tarkasti ennen lopullisia päätöksiä, jotta järjestelmä ei loisi kasvuloukkuja eikä lisäisi kannustinta pysyä tarkoituksella pienenä yrityksenä.

Malirannan mukaan riskinä on myös se, että pienyritysten tukeminen rankaisee epäsuorasti niitä yrityksiä, jotka pyrkivät kasvamaan pienestä suureksi. Hän arvioi lisäksi, että vaalien lähestyminen voi lisätä painetta suosia lukumääräisesti suurta pienten yrittäjien joukkoa pitkän aikavälin talousvaikutusten kustannuksella.

Verotuotot ja valtion menot nousevat keskeisiksi kysymyksiksi

Uusitalo painottaa erityisesti verokannustimia. Hänen arvionsa mukaan suunniteltu uudistus voi lisätä houkutusta nostaa aiempaa suurempi osa tuloista osinkoina ansiotulojen sijaan, mikä voi kasvattaa uudistuksen kustannuksia ennakoitua enemmän ja samalla vähentää valtion verotuloja.

Uusitalo pitää ongelmallisena myös sitä, että osa yrittäjistä ei luota eläkejärjestelmään ja pyrkii siksi minimoimaan maksunsa. Jos yrittäjät eivät rahoita omaa eläketurvaansa riittävästi, kustannuksia voi hänen mukaansa siirtyä veronmaksajille.

Hän sanoo kuitenkin ymmärtävänsä pienituloisten yrittäjien tukemisen perustelut, koska kyse on usein esimerkiksi kampaajista, kosmetologeista, hierojista, taksinkuljettajista ja kirvesmiehistä, ei poikkeuksellisen varakkaista yrittäjistä. Viime viikolla Helsingin Sanomat kertoi hallituksen päässeen sopuun yrittäjien eläkeuudistuksesta, ja Ylen tietojen mukaan nyt neuvoteltu malli lisäisi valtion kustannuksia vuoden 2030 tasossa noin 80 miljoonalla. Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo tänään, että yrittäjien eläkkeisiin panostaminen on kasvutoimi, ja hallituksen lopullista päätöstä odotetaan keskiviikkona.

Aiemmassa jutussamme tarkastelimme yrittäjien eläkejärjestelmää Suomen ja Ruotsin vertailun kautta sekä sitä, miten erot maksujen määräytymisessä ja rahastoinnissa näkyvät eläkekertymässä. Samalla nostimme esiin YEL-järjestelmän kasvaneen valtionosuuden ja sen, miksi uudistuspaineet liittyvät myös julkisen talouden kestävyyteen ja alivakuuttamisen riskiin.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.