Suomen yrittäjien eläkeuudistus lisää maksujoustoa ja kasvattaa valtion kustannuksia

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Yrittäjien eläkeuudistus ja maksujoustot

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Kryptouutiset

Talousuutiset

Valuuttaparit

Markkinakatsaus

Sääntelyuutiset

Ciaran Ryan

23.04.2026

Suomen yrittäjien eläkeuudistus lisää maksujoustoa ja kasvattaa valtion kustannuksia — Uudistus keventää maksuja

Hallitus muuttaa yrittäjien eläkejärjestelmää niin, että vuodesta 2028 alkaen maksujen perusteeksi voi valita arvioidun työtulon sijaan myös yrityksestä nostetun todellisen ansiotulon. Muutos keventää monen yrittäjän maksutaakkaa, mutta samalla se voi pienentää tulevaa eläkettä ja sosiaaliturvaa sekä lisätä valtion menoja kymmenillä miljoonilla euroilla vuodessa.

Kohokohdat

Vuodesta 2028 alkaen yrittäjät voivat valita eläkemaksun perusteeksi joko nykyisen laskennallisen työtulon tai toteutuneen ansiotulon mallin.
Eläketurvakeskus arvioi, että uudistus laskee eläkemaksua 40 prosentilla yrittäjistä ja kasvattaa valtion maksuosuutta vuosittain 70–100 miljoonaa euroa.
Järjestelmän kannustinriski kasvaa ja työeläkeyhtiöt tarkistivat vuosina 2021–2023 noin 150 000 yrittäjän työtuloa, joista 95 000 johti lähes 30 prosentin maksukorotukseen.

Maksuperusteet muuttuvat vuodesta 2028

Ylen mukaan hallitus päätti kehysriihessä uudistaa yrittäjien eläkemaksujen määräytymistä siten, että yrittäjä voi jatkossa valita nykyisen laskennallisen työtulomallin tai toteutuneisiin ansiotuloihin perustuvan mallin.

Nykyjärjestelmässä maksu perustuu yrittäjän arvioon oman työpanoksensa arvosta, jonka työeläkeyhtiö vahvistaa toimialan palkkatason, liikevaihdon ja muiden tietojen perusteella. Uudessa mallissa tämän rinnalle tulee vaihtoehto, jossa maksu määräytyy sen mukaan, kuinka paljon yrittäjä on tosiasiallisesti ottanut yrityksestään palkkaa.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen pitää valinnanvapautta tärkeänä, mutta varoittaa samalla liian matalien maksujen vaikutuksesta tulevaan toimeentuloon. Hänen arvionsa mukaan hieman yli puolet yrittäjistä valitsee uuden mallin, etenkin pienituloiset yrittäjät, joille alemmat maksut voivat olla houkutteleva vaihtoehto.

Korkeampituloisten yrittäjien odotetaan useammin pysyvän nykyisessä mallissa. Heidän tilanteeseensa vaikuttaa myös sääntö, jonka mukaan eläkemaksun perusteena olevan työtulon on oltava vähintään puolet verotuksen ansiotuloista.

Valtion rahoituspaine kasvaa

Eläketurvakeskus arvioi, että uudistuksen jälkeen eläkemaksu laskee 40 prosentilla yrittäjistä ja nousee 20 prosentilla. Maksukertymän kasvu jää kuitenkin selvästi hitaammaksi kuin maksettavien eläkkeiden kasvu, mikä lisää painetta valtion budjettiin.

Tämän vuoden budjetissa valtio varautuu maksamaan yrittäjäeläkkeitä noin 600 miljoonaa euroa. Eläketurvakeskuksen aktuaaripäällikkö Jaakko Aho arvioi, että uudistus kasvattaa valtion maksuosuutta lähivuosina 70-100 miljoonaa euroa vuodessa, vaikka myöhemmin pienempi eläketaso voi hillitä kustannuksia.

Järjestelmän taustalla on jo ennestään rakenteellinen epätasapaino: yrittäjäeläkettä saa 260 000 henkilöä, kun taas yrittäjän eläkemaksuja maksaa 210 000 henkilöä. Toisin kuin palkansaajien työeläkejärjestelmässä, yrittäjien eläkemaksuja ei ole rahastoitu, joten valtion osuus on keskeinen nykyisten eläkkeiden rahoituksessa.

Uudistukseen liittyy myös kannustinriski, koska yrittäjällä voi olla houkutus pitää työpanoksensa arvo mahdollisimman matalana maksujen vähentämiseksi. Työeläkeyhtiöt tarkistavatkin työtulon kolmen vuoden välein, ja viimeisten kolmen vuoden aikana tarkistettiin 150 000 yrittäjän työtulo, joista 95 000 johti maksujen korotukseen keskimäärin lähes 30 prosentilla.

Aiemmassa jutussamme käsittelimme hallituksen valmistelemaa YEL-uudistusta, jossa yrittäjä voisi vuodesta 2028 alkaen valita eläkemaksun perusteeksi joko veronalaiset ansiotulot tai nykyisen laskennallisen YEL-työtulon. Kävimme läpi, miten muutos voi keventää erityisesti pienituloisten yrittäjien maksuja, mutta samalla nostaa osalla maksuja ja lisätä valtion rahoitusosuutta sekä kannustinriskejä. Lisäksi tarkastelimme siirtymäkauden rajoituksia ja sitä, että työtulon vähimmäistasoa kiristettäisiin vähitellen suhteessa ansiotuloihin.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?