Tampere varautuu lisäsopeutuksiin valtionosuusleikkausten jälkeen
Suomen kuntatalouden paine kasvaa, kun hallituksen uudet 60 miljoonan euron leikkaukset peruspalvelujen valtionosuuksiin lisäävät kuntien säästötarpeita. Tampereella tavoite tasapainottaa talous vuoteen 2029 mennessä vaikeutuu entisestään, ja kaupungin mukaan pysyviä lisäsäästöjä tarvitaan jo yli 50 miljoonaa euroa.
Kohokohdat
- Tampereen talousjohtaja Mikko Koskela arvioi, että valtionosuusleikkaukset vaativat kaupungilta yli 50 miljoonan euron pysyviä lisäsopeutustoimia vuoteen 2029 mennessä.
- Veronkorotukset palaavat Tampereen budjettivalmistelun vaihtoehdoiksi, sillä yhden prosenttiyksikön korotus toisi kaupungille 60 miljoonaa euroa lisää tuloja.
- Valtion säästöpäätökset leikkaavat erityisesti koulutuksen valtionosuuksia ja paineistavat kuntien veropohjaa sekä palveluiden rahoitusta vuosina 2024–2027.
Valtionosuusleikkaukset kiristävät Tampereen taloussuunnittelua
Ylen mukaan Tampereen talousjohtaja Mikko Koskela arvioi, että hallituksen linjaukset kasvattavat kaupungin sopeutustarvetta tilanteessa, jossa mittavat säästötoimet ovat jo käynnissä. Tähän mennessä kaupunki on löytänyt säästöjä 37 miljoonan euron edestä, mutta talouden tasapainoon pääseminen vuoteen 2029 mennessä vaatii edelleen yli 50 miljoonan euron pysyvät toimet.
Koskelan mukaan valtionosuuksien pienentyminen korostaa kaupunkien oman tulonhankinnan merkitystä tulevina vuosina. Hän sanoo, että kunnille syntyy lisää painetta arvioida, mistä rahoitusta voidaan saada valtion tuen tilalle ja miten kokonaisuutta voidaan sopeuttaa.
Tampereella verojen korottamista pidettiin valtuustokauden alussa viimeisenä keinona, mutta huhtikuussa kaupunginhallitus poisti ensi vuoden talousarviovalmistelun periaatteista kirjauksen, jonka mukaan vuodelle 2027 ei esitetä veronkorotuksia. Koskelan mukaan valmistelussa tutkitaan eri vaihtoehtoja eikä mitään keinoja ole suljettu pois. Yhden prosenttiyksikön korotus veroprosenttiin toisi kaupungille 60 miljoonaa euroa lisää tuloja.
Leikkaukset kohdistuvat erityisesti koulutukseen ja palveluihin
Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio arvioi, että valtionosuuksien leikkaukset osuvat erityisesti varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja ammatilliseen koulutukseen. Sivistystoimi muodostaa noin kolme neljäsosaa kuntien menoista, ja lisäksi paineita kohdistuu työllisyyspalveluihin, joiden osuus menoista on noin kymmenen prosenttia.Punakallion mukaan leikkaukset eivät paranna julkisen talouden kokonaistilannetta, koska ne vähentävät valtion menoja mutta samalla leikkaavat kuntien tuloja. Hallitus sopi kehysriihessä uusista säästöistä kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin vuodelle 2027 nostamalla indeksijarrun tasoa 2,8 prosenttiyksikköön.
Kuntien peruspalvelujen valtionosuuksista on vähennetty jo tänä vuonna 75 miljoonaa euroa, ja leikkaus on pysyvä. Tampere saa jo nyt suurista kaupungeista vähiten valtionosuuksia, ja Koskelan mukaan sekä valtiolla että kunnilla on edessään pakko arvioida uudelleen, mihin palveluihin nykyisellä rahoituksella on todellisuudessa varaa. Kuntien tulevaisuutta käsitellään parhaillaan parlamentaarisessa työryhmässä.
Aiemmassa jutussamme käsittelimme hallituksen kehysriihen säästölinjaa ja sitä, miten julkisen talouden sopeutusta perustellaan heikolla kasvulla, väestön ikääntymisellä ja velkapainella. Linjauksissa haettiin samalla kasvua muun muassa korjausrakentamisen ja liikennehankkeiden kautta sekä verotuksen ja tukien muutoksilla, vaikka leikkauksia kohdistui valtionhallintoon sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Viimeisimmät Retirement Policies uutiset
- Forex
- Crypto