Kreikan eläkejärjestelmä pitää eläköitymisiän matalana uudistuksista huolimatta

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Kreikan eläkejärjestelmä ja ikä

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Markkinakatsaus

Ciaran Ryan

18 tuntia sitten

Kreikan eläkejärjestelmä pitää eläköitymisiän matalana uudistuksista huolimatta — Kreikan eläkeongelmat jatkuvat

Kreikan finanssikriisin aikana tehdyt eläkeleikkaukset ja sääntömuutokset näkyvät yhä maan työmarkkinoilla ja kotitalouksissa. Eläkkeelle siirrytään maassa edelleen keskimäärin Suomea aiemmin, samalla kun järjestelmän kestävyyttä ja ikääntyvän väestön hoivaa pidetään ratkaisemattomina kysymyksinä.

Kohokohdat

Kreikan keskimääräinen eläköitymisikä oli vuonna 2023 alle 59 vuotta, selvästi alhaisempi moniin Euroopan maihin verrattuna järjestelmän poikkeuksien vuoksi.
Finanssikriisin aikaiset eläkeuudistukset leikkasivat eläkemenojen BKT-osuutta yli neljällä prosenttiyksiköllä, mutta osa kiristyksistä on myöhemmin vesittynyt.
Kreikan eläkkeiden ostovoima on heikko: esimerkiksi 820 euron kuukausieläkkeestä yli puolet kuluu ruokaan hintojen noustessa, lisäten pienituloisten eläkeläisten toimeentuloriskiä.

Eläkeiän poikkeukset ja uudistusten rajallinen vaikutus

YLE:n mukaan Kreikan vanhuuseläkeikä on periaatteessa 67 vuotta, mutta järjestelmään sisältyy useita poikkeuksia, jotka alentavat todellista eläköitymisikää. Tärkein niistä koskee 40 vuoden työuraa, jonka jälkeen eläkkeelle voi jäädä jo 62-vuotiaana, ja tietyissä terveydelle haitallisissa ammateissa vielä tätäkin aiemmin.

Jutussa esiin nostettu Kreikansuomalainen Marita Karellos jäi eläkkeelle 58-vuotiaana. Laboratorioteknikkona työskennelleen Karelloksen ammatti luokitellaan terveydelle haitalliseksi, mikä mahdollisti varhaisemman eläköitymisen, ja hän kertoo jatkaneensa vielä vuoden töissä saatuaan eläkepäätöksen 57-vuotiaana.

Kreikan keskimääräinen vanhuuseläkkeelle jäämisen ikä oli tekstin mukaan vuonna 2023 alle 59 vuotta, noin neljä vuotta vähemmän kuin Suomessa. Eläkeasioihin perehtynyt Pireuksen yliopiston emeritusprofessori Platon Tinios kuitenkin huomauttaa, että eri toimijat laskevat keskimääräisen eläköitymisiän eri tavoin, ja Kreikan eläkeviranomaisen arvio nykyisestä eläköitymisiästä on yli 65 vuotta.

Tinioksen mukaan finanssikriisin aikana tehdyt muutokset olivat tarpeellisia, mutta ne toteutettiin kiireellä ja ulkoisen paineen alla. Hänen mukaansa järjestelmän peruslogiikkaan ei puututtu riittävästi, ja myöhemmin osa kriisiajan kiristyksistä on myös vesittynyt esimerkiksi itsenäisten ammatinharjoittajien kohdalla.

Eläkkeiden ostovoima ja väestön ikääntymisen paine

Kreikassa eläkkeet ovat euromääräisesti selvästi Suomea pienempiä, vaikka ne vastaavat usein suurempaa osuutta aiemmasta palkasta. Karelloksen 820 euron kuukausieläkkeestä yli puolet kuluu hänen mukaansa ruokaan, jonka hinnan nousu on lisännyt painetta pienituloisille eläkeläisille.

Moni ikääntynyt yrittää paikata toimeentuloaan torilta tehdyillä ruokaostoksilla tai osa-aikaisella työllä. Karelloksen 65-vuotias puoliso tekee yhä kausitöitä, koska häneltä puuttuu työvuosia, ja Tinios katsoo, että Kreikassa tarvitaan lisää kannusteita työnteon jatkamiseen sekä muutoksia eläkkeiden rahoitukseen ja kertymään.

Kreikan eläkemenot ovat edelleen korkeat suhteessa bruttokansantuotteeseen, vaikka niiden osuus on pienentynyt uudistusten jälkeen yli neljällä prosenttiyksiköllä. Tinios arvioi, että Suomen kannattaisi keskittyä ennen kaikkea työmarkkinoiden toimivuuteen eikä ensisijaisesti eläkkeiden leikkaamiseen, koska ikääntyneiden työssä jatkaminen riippuu myös siitä, onko heille tarjolla työtä.

Hän nostaa esiin myös vanhustenhoidon kasvavan ongelman. Kreikassa hoivavastuu on edelleen pitkälti perheillä, ja syntyvyyden lasku sekä väestön ikääntyminen lisäävät painetta rakentaa hoivajärjestelmää, jota maassa on hänen mukaansa ryhdyttävä luomaan lähes tyhjästä.

Kerroimme aiemmin Kelan korvausmuutoksesta, jossa tietyt julkisessa terveydenhuollossa annosteltavat kalliit lääkkeet – mukaan lukien osa syöpälääkkeistä – siirtyivät heinäkuussa Kelan korvauspiiristä hyvinvointialueiden kustannusvastuulle. Jutussa todettiin, että alueet ja Kela arvioivat hoitojen jatkuvan käytännössä ennallaan, ja talousvaikutusten jäävän kokonaisuutena selvästi alle julkisuudessa esillä olleiden summien.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?