Suomen henkilöstörahastoissa kuluerot kasvattavat pitkän aikavälin tuottoriskiä

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Henkilöstörahastojen kuluerot ja riskit

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talousuutiset

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Keskuspankit

Ciaran Ryan

28.04.2026

Suomen henkilöstörahastoissa kuluerot kasvattavat pitkän aikavälin tuottoriskiä — Kuluerot kasvattavat riskiä

Henkilöstörahastot yleistyvät suomalaisissa yrityksissä osana henkilöstön palkitsemista, ja niiden hallinnoitava varallisuus nousee jo reilusti yli miljardin euron. Samalla sijoituskohteiden hallinnointikulut jäävät monelle jäsenelle epäselviksi, vaikka niiden vaikutus voi nousta kymmenissä vuosissa satoihin tuhansiin euroihin.

Kohokohdat

Suomen henkilöstörahastoissa on noin 200 000 jäsentä, ja yli 300 uutta rahastoa perustettiin viimeisen viiden vuoden aikana.
Esimerkkilaskelmassa 0,8 prosenttiyksikön kokonaiskulusuhde-ero tuottaa kymmenessä vuodessa noin 681 000 euron eron rahaston loppuarvossa viiden miljoonan pääomalla.
Korkoa korolle -ilmiön vuoksi 0,8 prosenttiyksikön kulueron tuottovaikutus kasvaa 20 vuodessa jo yli kahteen miljoonaan euroon.

Kasvu, kulurakenne ja vertailun vaikeus

Taloustaidon mukaan henkilöstörahastojen kokonaisjäsenmäärä on noin 200 000, ja uusia rahastoja on perustettu viimeisen viiden vuoden aikana yli 300. Malli on yrityksille kustannustehokas tapa palkita henkilöstöä verrattuna suoraan tulospalkkioon, koska siihen liittyy verotuksellisia etuja ja mahdollisuus sijoittaa varat tuottavasti.

Lähi-Tapiola Henkiyhtiön johtaja Olli Mäkinen sanoo tiedotteessa, että kustannustehokas sijoittaminen ohjaa edun mahdollisimman täysimääräisesti henkilöstölle, mutta sijoituskohteiden hallinnointikulut jäävät usein tarkistamatta. Kulut muodostuvat tavallisesti prosenttiosuutena rahaston pääomasta, ja niihin sisältyy hallinnointipalkkioita sekä muita suoria sijoituskuluja.

Lähi-Tapiola Henkiyhtiön sijoittamisen liiketoiminnan johtaja Uki Lammin mukaan kulut vähennetään automaattisesti rahaston tuotosta, minkä vuoksi ne eivät näy erillisenä laskuna tai kulueränä. Siksi henkilöstörahaston sijoituskohteita valittaessa kuluihin kannattaa kiinnittää huomiota myös sopimuksen tekemisen jälkeen ja tarkistaa niitä säännöllisesti.

Pitkä aikaväli korostaa kulujen vaikutusta

Esimerkkilaskelmassa henkilöstörahastossa on varoja viisi miljoonaa euroa ja siihen kertyy uusia palkkioeriä nettona 200 000 euroa vuodessa. Vertailussa vastakkain ovat vaihtoehdot, joiden kokonaiskulusuhde, TER, on 0,6 prosenttia ja 1,4 prosenttia, ja molemmille oletetaan 5 prosentin tuotto kymmenen vuoden sijoitusajalla.

Laskelman mukaan pieneltä näyttävä 0,8 prosenttiyksikön ero kasvattaa kymmenessä vuodessa noin 681 000 euron eron rahaston loppuarvossa. TER 0,6 prosentin vaihtoehdossa lopputulos on noin 10,24 miljoonaa euroa, kun taas TER 1,4 prosentin vaihtoehdossa päädytään noin 9,56 miljoonaan euroon.

Mäkisen mukaan ero kiihtyy ajan myötä korkoa korolle -vaikutuksen vuoksi, ja 20 vuodessa ero nousee jo yli kahteen miljoonaan euroon. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että henkilöstölle kuuluvaa tuottoa siirtyy kuluihin, vaikka palkitsemisratkaisua ei muuten muutettaisi.

Aiemmassa jutussamme vertailimme säästö- ja sijoitustilien korkoja ja osoitimme, että 10 000 euron talletukselle tarjottu tuotto voi vaihdella selvästi eri pankkien välillä. Samalla muistutimme, että nimelliskoron lisäksi kokonaisuuteen vaikuttavat myös tilin ehdot, talletussuoja sekä verotus, joten vaihtoehtojen huolellinen vertailu on olennaista nettotuoton kannalta.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?