Kittilä järjestelee syrjäkylien vuokra-asuntojen rahoitusta kuntakonserniin siirrolla
Kittilä hakee ratkaisua syrjäkylien vuokra-asuntojen korjausrahoitukseen ostamalla 30 asuntoa symbolisella yhden euron hinnalla. Järjestelyn tavoitteena on pitää asunnot kunnan hallinnassa, turvata kohtuuhintainen vuokra-asuntotarjonta ja mahdollistaa remonttien rahoitus laillisesti.
Kohokohdat
- Kittilän kunta ostaa 30 asuntoa yhdellä eurolla siirtääkseen ne kuntakonserniin ja mahdollistaakseen remonttien rahoittamisen lainoin ja takauksin.
- Remonttitarve 1980–1990-luvuilla rakennetuissa asunnoissa kasvaa, mutta pankkirahoitus puuttuu matalan käyttöasteen ja heikkojen vakuuksien vuoksi.
- Tarkoituksena on säilyttää kohtuuhintaiset vuokra-asunnot Alakylässä ja Tepastossa sekä estää asuntojen siirtyminen lyhytvuokraukseen tai yksityisomistukseen.
Järjestely tuo asunnot kunnan rahoituksen piiriin
Ylen mukaan Kittilän kunnanvaltuusto päätti maanantaina kaupasta, jossa kunta ostaa 30 asuntoa yhdellä eurolla osaksi kuntakonsernia. Symbolinen kauppahinta liittyy tekniseen järjestelyyn, jonka avulla kunta voi myöntää lainoja ja takauksia remontteihin kohteissa, jotka ovat tähän asti olleet kuntakonsernin ulkopuolella.Kunta haluaa pitää asunnot omistuksessaan ja estää niiden siirtymisen esimerkiksi lyhytvuokraukseen. Samalla se pyrkii varmistamaan, että Alakylässä ja Tepastossa säilyy riittävästi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja myös muille asukkaille kuin vanhuksille.
Alakylän ja Tepaston vanhustentalot on aikanaan rakennettu Alakylän vanhustenkotiyhdistys ry:n ja Tepaston vanhustenkotiyhdistys ry:n nimiin. Yhdistykset on sittemmin poistettu yhdistysrekisteristä, mutta kiinteistöyhtiöt ovat jatkaneet toimintaansa. Kittilän Vuokratalojen toimitusjohtajan Timo Sattasen mukaan malli oli aikanaan tavallinen tapa toteuttaa vanhuksille suunnattuja asuntoja tilanteessa, jossa kunnat eivät aina pystyneet itse rahoittamaan rakentamista ja yhdistykset saattoivat hakea avustuksia.
Remonttitarve kasvaa, mutta pankkirahoitus puuttuu
Järjestelyn taustalla on 1980- ja 1990-lukujen taitteessa rakennettujen ARA-rahoitteisten vuokra-asuntojen peruskorjaustarve. Kohteissa tarvitaan esimerkiksi vesikattojen uusimista, ja asuntojen sisäpinnatkin ovat monin paikoin elinkaarensa loppupuolella, vaikka pintaremontteja tehdään vain näkyvimmin kuluneisiin asuntoihin.Tepaston ja Alakylän asuntojen käyttöaste vaihtelee 60 ja 90 prosentin välillä. Koska ARA-kohteiden vuokrat määräytyvät omakustannusperiaatteella ja laskenta perustuu oletukseen täysestä käyttöasteesta, vajaakäyttö heikentää yhtiöiden kykyä kerätä varoja peruskorjauksiin.
Pankit eivät myönnä lainaa syrjäseudulla sijaitseville rivitaloyhtiöille, koska vakuudet eivät riitä edes kohtuullisiin lainasummiin. Sattasen mukaan esimerkiksi Tepaston kymmenen asunnon vesikattoremontti maksaisi alle 100 000 euroa, mutta kunta ei ole voinut lainata tai taata pankkilainoja yhtiöille ennen niiden siirtymistä kuntokonserniin.
Kunta on aiempina vuosina tukenut yhtiöitä avustuksilla, mutta summat ovat jääneet noin 10 000 euroon vuodessa. Sattasen mukaan talojen tulevaisuutta on pohdittu usean vuoden ajan, ja vaihtoehtoina on ollut myös myynti yksityiselle omistajalle tai matkailuyritykselle.
Aiemmassa jutussamme Kelan asumistukijärjestelmän muutoksista kerroimme, miten opiskelijoiden siirtyminen pois yleiseltä asumistuelta on muuttanut tuensaajakuntaa ja tilastoja: yleisen asumistuen saajien määrä laski selvästi, samalla kun opintotuen asumislisän saajien määrä kasvoi. Jutussa korostui myös se, että asumisen tuet ja asumismenot pysyvät Kelalle miljardiluokan kokonaisuutena ja siten keskeisenä osana suomalaista sosiaaliturvaa.
Viimeisimmät Lynex uutiset
- Forex
- Crypto