Suomen sote-leikkauksia koskevat väitteet jakavat näkemyksiä asiakasmaksuista ja järjestörahoituksesta

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Sote-leikkaukset ja näkemykset

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talousuutiset

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Keskuspankit

Sholanke Dele

28.04.2026

Suomen sote-leikkauksia koskevat väitteet jakavat näkemyksiä asiakasmaksuista ja järjestörahoituksesta — Sote-leikkaukset puhuttavat

Suomessa hallituksen sosiaali- ja terveyslinjauksista käydään kireää poliittista kiistaa sen jälkeen, kun vihreiden Sofia Virta ja sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman ottivat yhteen A-studion debatissa. Asiantuntija-arvioiden mukaan väitteet leikkausten kohdistumisesta köyhimpiin ja sairaimpiin saavat tukea, kun taas järjestöleikkausten vaikutuksista kohtaavaan työhön näkemykset jäävät osin ristiriitaisiksi.

Kohokohdat

Hallituksen sote-leikkaukset kohdistuvat etenkin pienituloisimpiin, kun taas suuret etuudet kuten eläkkeet ja lapsilisät säästyvät leikkauksilta.
Asiakasmaksujen korotukset lisäävät pienituloisten, eläkeläisten ja työttömien menoja suhteessa tuloihin, erityisesti perusterveydenhuollossa ja laitoshoidossa.
190 miljoonan euron järjestörahoituksen leikkaus vuoden 2024 tasosta uhkaa supistaa tai lopettaa chat-, kriisipuhelin- ja kohtaamispaikkapalveluja.

Asiantuntija-arviot leikkausten kohdentumisesta

YLE:n tarkistamien asiantuntijakommenttien perusteella hallituksen säästötoimet osuvat erityisesti pienituloisiin kotitalouksiin ja paljon palveluja tarvitseviin ryhmiin. Arvioissa olivat mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Jussi Tervola, STEAn johtaja Hanna Heinonen sekä SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.

THL:n Tervolan mukaan hallitus vähentää julkisia menoja etuusleikkauksilla, jotka kohdistuvat etenkin pienituloisimpiin, kun taas monet myös suurituloisten saamat etuudet, kuten eläkkeet ja lapsilisät, jäävät leikkausten ulkopuolelle. Kiukkaan mukaan sosiaali- ja terveysministeriön syyskuussa 2025 julkaisema arvio sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutuksista osoittaa, että käytettävissä olevat tulot pienenevät alimmissa tulodesiileissä ja kasvavat ylemmissä.

Asiakasmaksujen osalta Tervola katsoo, että korotukset eivät kohdistu eniten maksukykyisimpiin, vaan suhteessa tuloihin pienituloisiin kotitalouksiin. Hänen mukaansa erityisesti perusterveydenhuollon ja laitoshoidon korotukset osuvat ryhmiin, jotka ovat useammin työelämän ulkopuolella, kuten eläkeläisiin ja työttömiin.

Järjestörahoituksen vaikutuksista eri tulkintoja

Järjestöihin kohdistuvien leikkausten osalta asiantuntijat eivät ole täysin samalla kannalla. STEAn Hanna Heinosen mukaan leikkauksia pyritään tähän asti suuntaamaan ensisijaisesti hallintokuluihin, päällekkäiseen edunvalvontaan ja toimintoihin, jotka eivät kuulu kansalaisjärjestötoiminnan ytimeen.

Heinonen sanoo, ettei tarpeelliseen ja tulokselliseen kohtaavaan työhön ole toistaiseksi kohdistunut merkittäviä leikkauksia. Hänen mukaansa avustamista on lopetettu muun muassa kohteilta, joiden katsotaan kuuluvan julkisen sektorin vastuulle tai muun rahoituksen piiriin, sekä sosiaalisesta lomatoiminnasta lasten lomatoimintaa lukuun ottamatta.

SOSTEn Kiukas arvioi kuitenkin, että tämän vaalikauden aikana tehtävä 190 miljoonan euron vähennys, lähes puolet vuoden 2024 tasosta, on niin suuri, ettei se voi olla osumatta myös kohtaavaan toimintaan. Hänen mukaansa jo tähän mennessä tehdyt leikkaukset supistavat tai lopettavat joitakin chat-, kriisipuhelin-, vertais- ja kohtaamispaikkapalveluja.

Kiista saa myös poliittisen jälkiseurauksen, sillä pääministeri Petteri Orpo kertoo puuttuvansa A-studion keskustelussa käytettyyn kieleen poliitikkojen kesken. Tämä korostaa, että sote-leikkausten vaikutuksista käyty väittely ei koske vain julkista taloutta vaan myös hyvinvointialueiden palvelujen saavutettavuutta ja kolmannen sektorin toimintakykyä.

Aiemmassa jutussamme käsittelimme hallituksen sote-säästöjen kohdentumista ja asiakasmaksujen korotuksia, joiden asiantuntija-arvioiden mukaan taakka kasautuu suhteellisesti pienituloisille, paljon sairastaville ja työelämän ulkopuolella oleville. Samassa yhteydessä tarkastelimme myös STEA-rahoituksen ja järjestöavustusten 190 miljoonan euron leikkausta sekä sitä, miten se voi supistaa kriisi- ja vertaistukipalveluja ja lisätä painetta palvelujärjestelmään.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?