Suomen terveydenhuollon maksut nousevat jälleen, korotusten vaikutus kohdistuu pienituloisiin potilaisiin
Suomen hallitus päättää kehysriihessä uusista terveydenhuollon maksujen korotuksista, jotka tulevat voimaan vuoden 2027 alussa. Muutos kasvattaa kustannusrasitetta erityisesti paljon palveluja käyttäville pienituloisille potilaille, joille nykyiset maksukatot eivät jutun mukaan riitä kattamaan kaikkia hoito- ja lääkekuluja.
Kohokohdat
- Petteri Orpon hallitus ilmoittaa kehysriihessä terveydenhuollon maksujen uusista korotuksista, joiden kokonaiskasvu hallituskauden aikana nousee enimmillään 88 prosenttiin.
- Sosten mukaan vuonna 2024 ulosottoon menee yli 524 000 sosiaali-, terveys- ja varhaiskasvatuspalveluiden asiakasmaksua, kasvattaen järjestelmän perintäkustannuksia.
- Maksukorotukset vähentävät tutkitusti myös tarpeellisiksi arvioitujen terveyspalvelujen käyttöä, erityisesti pienituloisilla ja heikommassa asemassa olevilla potilailla.
Maksukorotusten sisältö ja potilaiden kustannusrasite
Ylen mukaan Petteri Orpon hallitus ilmoittaa kehysriihessä terveydenhuollon maksujen uusista korotuksista, vaikka maksuja on nostettu koko hallituskauden ajan. Kokonaiskorotukset nousevat jutun mukaan hallituskauden aikana enimmillään jo 88 prosenttiin.
Espoolainen työkyvyttömyyseläkeläinen Pia Litmo kuvaa, että hänen harvinainen behçetin tautinsa vaatii päivittäin runsasta lääkitystä, tiheitä erikoislääkärikäyntejä ja ajoittaisia sairaalahoitoja. Litmon mukaan hänen vuotuiset lääke- ja hoitokulunsa omavastuuosuuksineen ovat reilut 2 000 euroa, vaikka käytössä ovat terveydenhuollon maksukatto ja lääkekulujen vuosikatto.
Jutussa kerrotaan, että terveydenhuollon maksukaton on tarkoitus rajata potilaan vuosittaiset kustannukset 815 euroon ja lääkekulujen vuosikaton 636 euroon. Kaikki kulut eivät kuitenkaan kerrytä näitä kattoja, sillä esimerkiksi osa lääkkeistä ja reseptivapaat valmisteet jäävät niiden ulkopuolelle, ja lisäksi joissakin palveluissa maksuja kertyy vielä maksukaton täyttymisen jälkeen.
Litmo kertoo joutuvansa ajoittain tinkimään lääkkeiden käytöstä ja muista välttämättömistä menoista. Hänen mukaansa maksujen kasvu vaikeuttaa arkea entisestään pienituloisilla eläkeläisillä, sairailla ja vammaisilla, joilla käytettävissä olevat tulot ovat jo valmiiksi niukat.
Vaikutukset pienituloisiin ja palvelujen käyttöön
Suomen sosiaali ja terveys Sosten selvityksen mukaan vuonna 2024 ulosottoon menee yli 524 000 julkisten sosiaali-, terveys- ja varhaiskasvatuspalveluiden asiakasmaksua. Litmon mukaan maksujen perintä lisää kustannuksia myös järjestelmässä, kun asia etenee perintätoimistoihin, haastemiehille ja oikeusprosesseihin.Jutussa todetaan myös, että noin puoli miljoonaa eläkeläistä saa alle 1 600 euroa kuukaudessa bruttona. Tähän ryhmään kuuluville uusilla korotuksilla voi olla suhteellisesti suurin vaikutus, koska terveydenhuollon käyttö on usein keskimääräistä runsaampaa ja maksuihin kuluu suurempi osa tuloista.
Turun yliopiston terveystaloustieteen professori Mika Kortelainen sanoo, että tutkimusnäyttö asiakasmaksujen vaikutuksista on selvä. Hänen mukaansa maksujen korotukset vähentävät palvelujen käyttöä myös silloin, kun hoito on terveydellisesti tarpeellista, ja vaikutus kohdistuu erityisesti pienituloisiin ja heikommassa asemassa oleviin ihmisiin.
Aiemmassa jutussamme käsittelimme hallituksen sote-säästöjen kohdentumista ja asiakasmaksujen korotuksia, joiden arvioitiin osuvan suhteellisesti kovimmin pienituloisiin, paljon sairastaviin sekä työelämän ulkopuolella oleviin. Samassa yhteydessä tarkastelimme myös STEA-rahoituksen ja järjestöavustusten leikkauksia sekä sitä, miten ne voivat heikentää kriisi- ja vertaistukipalveluja ja lisätä painetta julkiseen palvelujärjestelmään.
Viimeisimmät Social Policy uutiset
- Forex
- Crypto