Itä-Uudenmaan hyvinvointialue kiristää säästöohjelmaa itsenäisyytensä turvaamiseksi
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen päättäjät arvioivat poikkeuksellisen säästövuoden olevan loppusuoralla, kun alue hakee taloutensa tasapainoa valtion arviointimenettelyn alla. Vuosille 2026–2029 hyväksytty 42 miljoonan euron tuottavuusohjelma on laadittu tilanteessa, jossa alijäämää on kertynyt tämän vuoden alkuun mennessä 100 miljoonaa euroa.
Kohokohdat
- Itä-Uudenmaan hyvinvointialue hyväksyi 42 miljoonan euron säästöpäätökset vuosille 2026–2029 turvatakseen itsenäisyytensä valtiovarainministeriön arvioinnin alla.
- Säästöohjelma sisältää muun muassa vanhusten ympärivuorokautisten hoitolaitosten sulkemisia ja merkittävää vuokratyön vähentämistä, mikä aiheuttaa riskejä palveluiden saatavuudelle.
- Hyvinvointialueen toteutuksen kriittinen vaihe on nyt alkanut, sillä alueella paljastui viime vuonna 24 miljoonan euron budjettiylitys ja kolmannet yt-neuvottelut käynnistyivät maaliskuussa.
Säästöohjelma etenee valtion arvioinnin alla
Ylen mukaan Itä-Uudenmaan, Keski-Suomen ja Lapin hyvinvointialueet ovat valtiovarainministeriön arviointimenettelyssä talousvaikeuksien vuoksi viime kesästä lähtien, ja alueiden on pitänyt esittää uskottavat säästöohjelmat. Itä-Uudellamaalla talven aikana hyväksyttiin 42 miljoonan euron säästöpäätökset vuosille 2026–2029, koska alueen itsenäisyyden arvioidaan olevan vaakalaudalla.Aluehallituksen puheenjohtaja Kaj Lindqvist kertoo vaikeimmiksi ratkaisuiksi erityisesti vanhusten ympärivuorokautisten hoitolaitosten sulkemiset. Hänen mukaansa säästöjen läpimeno oli vielä syksyllä epävarmaa, mutta ohjelma hyväksyttiin lopulta varsin yksituumaisesti.
Lindqvistin mukaan epävarmuus jatkuu edelleen, koska vapun alla ilmoitettavat tulevien vuosien valtionosuudet voivat muuttaa laskelmia uudelleen. Hänen mukaansa lisäsäästöt jo päätettyjen toimien päälle olisivat erittäin vaikeita, ja alueen lähtötilannetta rasitti jo vuonna 2023 rahoitusvaje, jonka hän kytkee kuntien aiemmin ilmoittamiin sote-kuluihin.
Toteutus ratkaisee alueen tulevan aseman
Aluevaltuuston puheenjohtaja Heikki Vestman sanoo, että päättäjät ovat kyenneet tekemään suuria säästöpäätöksiä ja samalla suojaamaan heikoimmassa asemassa olevien palveluja, kuten lastensuojelua. Hänen mukaansa kriittisin vaihe on nyt toimeenpano, koska hyvinvointialue ei ole aiempina vuosina pysynyt yhdessäkään budjetissaan ja talousseurantaan ei ole voitu luottaa.Vestman, Lindqvist ja aluevaltuutettu Jenna Perokorpi pitävät viime kesänä paljastunutta 24 miljoonan euron budjettiylitystä vuoden suurimpana yllätyksenä. Perokorpi sanoo, että säästöpäätökset oli pakko tehdä, jotta alue voisi säilyä itsenäisenä, mutta hän pitää merkittävää vuokratyön vähentämistä riskinä tilanteessa, jossa omaa henkilöstöä ei ole riittävästi ja osa palveluista nojaa edelleen vuokratyövoimaan.
Perokorven mukaan huoli kohdistuu myös hoitojonojen pitenemiseen ja siihen, ettei esimerkiksi kouluterveydenhoitajille aina pääse. Hyvinvointialueella alkoivat maaliskuussa kolmannet yt-neuvottelut, ja arviointityöryhmän viimeinen kokous on määrä pitää 11. kesäkuuta, minkä jälkeen valtio ratkaisee, voiko alue jatkaa itsenäisenä.
Aiemmassa jutussamme käsittelimme hallituksen kehysriihessä päättämiä sote-säästöjä, joihin sisältyvät STEA-rahoituksen ja järjestöavustusten leikkaukset sekä terveyskeskusmaksujen korotukset. Kerroimme, että leikkaukset voivat heikentää sote-järjestöjen kykyä ylläpitää arjen tukipalveluja ja lisätä pitkällä aikavälillä painetta palvelujärjestelmään, jos kompensaatiot eivät riitä ja hyvinvointialueet karsivat samaan aikaan omaa rahoitustaan.
Viimeisimmät Public Services uutiset
- Forex
- Crypto