Suomen turveala saa rajallista lisätukea huoltovarmuuden turvaamiseksi

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Turvealan lisätuki huoltovarmuuteen

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Markkinakatsaus

Dan Blystone

02.05.2026

Suomen turveala saa rajallista lisätukea huoltovarmuuden turvaamiseksi — Turvealalle rajallinen tuki

Suomen hallitus valmistelee ensi vuodelle 18 miljoonan euron tukea turvealalle osana huoltovarmuuden vahvistamista. Tuki jakautuu energialaitosten investointeihin ja Huoltovarmuuskeskukselle, mutta alan toimijat arvioivat sen vaikutuksen jäävän käytännössä melko pieneksi.

Kohokohdat

Suomi kohdistaa 8 miljoonaa euroa energialaitosten investointeihin ja 10 miljoonaa euroa Huoltovarmuuskeskukselle, jatkaen turpeen varmuusvarastointia vuoteen 2030 asti.
Turvetuki ei muuta merkittävästi alan yleisiä näkymiä, sillä tuki kohdistuu vain energiaturpeeseen, vaikka kasvu- ja kuiviketurpeen tuotanto ylitti energiaturpeen vuonna 2023.
Elinkeinoministeri Sakari Puisto korostaa päätöksen tukevan tuotantokyvyn ylläpitoa huoltovarmuuden takia, mutta ei kasvata tuotantoa; vientikaupat kasvuturpeessa tuovat uusia mahdollisuuksia.

Tuen kohdentuminen ja alan reaktiot

YLE:n mukaan kahdeksan miljoonaa euroa suunnataan energialaitosten investointeihin ja 10 miljoonaa euroa Huoltovarmuuskeskukselle, samalla kun turpeen varmuusvarastointia jatketaan vuoteen 2030 asti.

Turvealan yrittäjä Ari-Pekka Niemi pitää ratkaisua myönteisenä signaalina, mutta sanoo summan olevan pieni alan kokonaistilanteeseen nähden. Hänen mukaansa ala on edelleen ahtaalla ja tulevaisuus näyttää epävarmalta, vaikka kyseessä on ensimmäinen selvästi positiivinen viesti pitkään aikaan.

Niemi katsoo, että verohelpotus olisi ollut tukimallia toimivampi ratkaisu. Hänen mukaansa isot päästökaupan piirissä olevat laitokset ilmoittivat viime talvena, etteivät ne käytä turvetta ilman veromuutoksia, mikä heijastuu suoraan yrittäjien näkymiin.

Epävarmuudesta huolimatta Niemi kertoo ottaneensa käyttöön uusia turvealueita ja uskovansa energiaturpeen kysyntään. Turvetta nostetaan varastoon omalla riskillä, vaikka ensi kaudelle tehdyt kaupat ovat hänen mukaansa jääneet varsin pieniksi.

Huoltovarmuus ja alan tulevat näkymät

Bioenergia-yhdistyksen toimialapäällikkö Hannu Salo arvioi, ettei hallituksen esittelemä tuki muuta merkittävästi turvealan yleisiä näkymiä Suomessa. Hänen mukaansa kysyntää pitäisi vahvistaa myös muilla keinoilla, ja hän pitää ongelmallisena sitä, että tuki kohdistuu vain energiaturpeeseen, vaikka alan tulevaisuutta nähdään myös kasvuturpeessa.

Tekstissä todetaan, että Suomessa tuotettiin viime vuonna enemmän kasvu- ja kuiviketurvetta kuin energiaturvetta. Tämä korostaa sitä, että turpeen käyttö ulottuu energiantuotantoa laajemmalle, vaikka julkinen keskustelu painottuu nyt ennen kaikkea huoltovarmuuteen ja energiaturpeeseen.

Elinkeinoministeri Sakari Puisto sanoo, että kehysriihen päätös varmistaa huoltovarmuuden kannalta kriittisen tuotantokyvyn säilymisen ja sen, että turvetta on saatavilla poikkeuksellisen kylmän talven tai kansainvälisen energiahäiriön aikana. Hänen mukaansa kyse on tuotantokyvyn ylläpitämisestä eikä tuotannon kasvattamisesta.

Puisto nostaa esiin myös turpeennoston luvituksen kehittämisen siten, että vaikutuksia arvioidaan kokonaisuutena ympäristönsuojelun lisäksi huoltovarmuuden, ruokaturvan, alueellisen elinvoiman ja kotimaisen energiantuotannon näkökulmasta.

Alalla nähdään kuitenkin myös myönteisiä merkkejä. Niemen mukaan kasvuturpeelle on kysyntää ulkomailla, ja yhtiö teki viime kesänä ensimmäiset kasvuturvekaupat Hollantiin. Lisäksi nuorten tulo alalle vahvistaa uskoa siihen, että tuotannolle löytyy jatkajia myös epävarmassa markkinatilanteessa.

Aiemmassa jutussamme hallituksen ensi vuodelle valmistelema 18 miljoonan euron energiaturvetukipaketti herätti epäilyjä siitä, miten tuki käytännössä kohdistuu ja vahvistaako se aidosti huoltovarmuutta. Kerroimme, että rahoitusta on tarkoitus ohjata muun muassa biokaasu- ja kaasuturbiini-investointeihin, joita asiantuntijat pitivät turpeen kannalta teknisesti ristiriitaisina, ja että laitosinvestointeihin varattu kahdeksan miljoonaa euroa nähtiin mittakaavaltaan hyvin pienenä. Lisäksi käsittelimme 10 miljoonan euron varmuusvarastointisummaa ja sitä, että varastointijärjestelmän jatkuminen vuoteen 2030 on tavoitteena, vaikka uuden turpeen hankintaan käytettävän rahan osuus oli vielä epäselvä.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?