Suomi kohtaa rajallisen eskalaatioriskin Venäjän droonireittien keskellä, tutkija arvioi

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Suomi ja Venäjän drooniriskit

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Kryptouutiset

Talousuutiset

Valuuttaparit

Markkinakatsaus

Sääntelyuutiset

Ciaran Ryan

04.05.2026

Suomi kohtaa rajallisen eskalaatioriskin Venäjän droonireittien keskellä, tutkija arvioi — Droonit ja rajariski

Ukrainan droonien kulku Suomen ilmatilan kautta Venäjän öljykohteisiin ei brittiläistutkija Keir Gilesin arvion mukaan nosta Venäjän sotilaallisen iskun uhkaa Suomea vastaan. Hänen mukaansa Moskova välttelee edelleen suoraa yhteenottoa Nato-maiden kanssa, vaikka se hyödyntää tapahtumaa propagandassaan.

Kohokohdat

Venäjän tutkija Keir Giles arvioi, ettei Kremlillä ole uutta perustetta ryhtyä suoriin vastatoimiin Suomea vastaan droonien ilmatilaloukkauksista huolimatta.
Gilesin mukaan droonien reitit Suomenlahden yli paljastavat Nato-maiden ilmatorjunnan puutteita, mikä asettaa puolustuskyvyn kyseenalaiseksi investoinneista huolimatta.
Venäjän aikaisemmat vastaavat toimet, kuten kyberhyökkäykset ja poliittisten kilpailijoiden myrkytykset, ovat jääneet Gilesin mukaan ilman yhtenäistä Naton reaktiota.

Giles arvioi Venäjän pidättyvän suorasta vastauksesta

Ylen haastattelussa Britannian ulkopoliittisen instituutin tutkija Keir Giles sanoo, ettei Venäjällä ole uutta perustetta kohdistaa toimia Suomeen, vaikka osa Ukrainan lähettämistä drooneista iskeytyi Suomen ilmatilan kautta Venäjän öljynjalostamoihin.

Gilesin mukaan Venäjä reagoi tällaisiin tilanteisiin sanallisesti kovalla linjalla, mutta vihamieliset teot naapurimaita vastaan ovat yleensä pitkän valmistelun tulosta. Hänen mukaansa Kreml on väittänyt jo vuosia, että Nato-maat helpottavat Ukrainan iskuja Venäjälle, joten nykytilanne ei olennaisesti muuta tätä asetelmaa.

Suomen hallitus on tuominnut ukrainalaisten droonien ajautumisen väärälle puolelle itärajaa. Pääministeri Petteri Orpo kertoi sunnuntaina Ukrainan presidentille Volodymyr Zelenskyille, ettei droonien eksyminen Suomen ilmatilaan ole hyväksyttävää, vaikka samaan aikaan keskusteluissa käsiteltiin myös drooniyhteistyötä Suomen kanssa.

Giles korostaa, ettei Ukrainan sodasta saa tulla jälleen esimerkki siitä, että Venäjä saavuttaa tavoitteitaan voimankäytöllä. Hänen mukaansa Venäjä pelkää edelleen, että Nato voisi vastata tavalla, joka olisi sille itselleen katastrofaalinen.

Droonireitit paljastavat ilmapuolustuksen heikkouksia

Giles pitää hyvin epätodennäköisenä, että Venäjä alkaisi ampua drooneja alas Suomen ilmatilassa, koska tällainen toimi merkitsisi suurta eskalaatiota Venäjän ja Naton välillä. Hänen mukaansa Venäjä haastaa Nato-maita lähinnä silloin, kun se arvioi, etteivät jäsenmaat vastaa yhdessä vihamieliseen toimintaan.

Hän viittaa aiempiin kyberhyökkäyksiin, poliittisten kilpailijoiden myrkytyksiin ja turvapaikanhakijoiden välineellistämiseen esimerkkeinä toimista, joihin liittokunta ei ole hänen mukaansa vastannut yhtenäisesti. Tästä syystä Venäjä jatkaa samalla toimintamallilla myös nyt.

Gilesin mukaan Ukrainan on loogista etsiä drooneille reittejä, joilla ne kohtaavat mahdollisimman vähän Venäjän ilmapuolustusta, minkä vuoksi lennot esimerkiksi Suomenlahden yli ovat ymmärrettäviä. Samalla tällaiset lennot paljastavat Nato-maiden ilmatorjunnan puutteita.

Hän nostaa esiin Puolan, jonka ilmatilaan Venäjän droonit tunkeutuivat useaan otteeseen vuonna 2025. Gilesin mukaan nämä tapaukset antoivat Venäjälle tietoa Puolan ilmatorjunnasta ja osoittivat, etteivät kaikki Nato-maat pysty torjumaan edes rajallisia droonihyökkäyksiä tehokkaasti, vaikka puolustukseen on käytetty merkittäviä summia.

Aiemmassa jutussamme viikonlopun ilmatilapoikkeamasta kerroimme, miten kaksi droonia havaittiin Suomen puolella lähellä Venäjän rajaa samaan aikaan, kun Ukraina teki laajaa drooni-iskua Koiviston öljysatamaan. Puolustusministeri Antti Häkkäsen mukaan drooneja seurattiin Hornet-hävittäjillä ja helikoptereilla, mutta niitä ei pudotettu rajan läheisyyden vuoksi, ja Suomesta viestittiin Ukrainalle yksiselitteisesti, ettei Suomen ilmatilaa saa käyttää Venäjälle suuntautuviin operaatioihin.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?