Suomi päivittää turvallisuuslinjaansa U.S.-arvion kiristyessä

Suomi päivittää turvallisuuslinjaansa U.S.-arvion kiristyessä
Suomen turvallisuuslinja uusiksi

Eduskunta käsittelee tänään hallituksen päivitettyä arviota siitä, miten U.S.:n muuttunut linja vaikuttaa Suomeen ja maan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Täysistunnon keskustelu käynnistyy ulkoministeri Elina Valtosen esittelyllä, ja päivitys kuvaa U.S.:a ennakoimattomana sekä sen retoriikkaa kovana.

Kohokohdat

  • Suomen hallitus päivittää ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa painottaen tarvetta kehittää Natoa eurooppalaisempaan suuntaan Yhdysvaltain linjan kiristyttyä.
  • Päivityksen sanamuodot eroavat olennaisesti vuoden 2024 selonteosta, heijastellen U.S.-johtajuuden muutosta Joe Bidenin jälkeen Donald Trumpin aloittaessa tammikuussa 2025.
  • Hallitus sitoutuu ydinsulkusopimukseen ja kieltää ydinaseiden sijoittamisen Suomeen rauhan aikana, mutta lainsäädännön muutosesitykset ydinaseiden maahantuontikiellosta aiheuttavat poliittisen kiistan.

Selonteon päivitys ja uudet linjaukset

YLE:n mukaan hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon päivitys tuo eduskunnan arvioitavaksi uuden näkemyksen U.S.:n linjan muutoksesta. Päivityksessä hallitus katsoo, että Suomen on syytä kehittää sotilasliitto Natoa eurooppalaisempaan suuntaan.

Valmistelu alkaa viime talvena sen jälkeen, kun U.S. uhkaa tavalla tai toisella ottaa haltuunsa Tanskalle kuuluvan Grönlannin. Päivityksen sanamuodot poikkeavat olennaisesti vuonna 2024 laaditun selonteon muotoiluista.

Vuoden 2024 selonteon aikaan U.S.:n presidenttinä toimii Joe Biden. Hänen seuraajansa Donald Trump aloittaa toisen presidenttikautensa tammikuussa 2025.

Vaikutukset Suomen turvallisuuspolitiikkaan

Hallituksen kirjausten mukaan Suomi on jatkossakin sitoutunut ydinsulkusopimukseen eikä aio sijoittaa alueelleen ydinaseita rauhan aikana. Linjaus tarkentaa Suomen turvallisuuspolitiikan jatkuvuutta samaan aikaan, kun kansainvälinen toimintaympäristö muuttuu.

Asiasta nousee poliittinen kiista sen jälkeen, kun hallitus ehdottaa ydinaseiden maahantuontikiellon purkamista lainsäädännöstä. Täysistunnon keskustelu nostaa esiin sen, miten Suomen turvallisuusratkaisuja ja Nato-roolia sovitetaan muuttuneeseen transatlanttiseen tilanteeseen.

Aiemmassa jutussamme Ukrainan droonien kulusta Suomen ilmatilan kautta Venäjän öljykohteisiin käsittelimme, miksi Venäjän suoran sotilaallisen vastatoimen riskiä Suomea vastaan pidettiin epätodennäköisenä, vaikka tapausta hyödynnetään propagandassa. Samalla nostimme esiin, että droonireitit voivat paljastaa Nato-maiden ilmatorjunnan heikkouksia ja lisätä painetta yhteisille, johdonmukaisille reagointitavoille rajat ylittäviin uhkiin.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.