Kokoomuksen työmarkkinauudistukset nousivat esiin Arto Satosen uudessa kirjassa

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Kokoomuksen työmarkkinauudistukset Satosen kirjassa

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talousuutiset

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Keskuspankit

Dan Blystone

07.05.2026

Kokoomuksen työmarkkinauudistukset nousivat esiin Arto Satosen uudessa kirjassa — Kokoomuksen uudistukset paljastuvat

Entinen työministeri Arto Satonen avaa torstaina julkaistussa kirjassaan hallituskauden työmarkkinauudistusten taustoja ja kiistää väitteen, että kokoomus olisi ajanut niissä vain EK:n tavoitteita. Kirjan mukaan puolue määritteli keskeiset työelämä- ja sosiaaliturvatavoitteensa jo ennen hallitusneuvotteluja ja vei suuren osan niistä hallitusohjelmaan yksityiskohtaisina kirjauksina.

Kohokohdat

Kokoomus painotti työrauhan edistämistä, vientivetoista palkkamallia, paikallisen sopimisen vahvistamista ja työttömyysturvan uudistamista jo ennen hallitustunnusteluja.
Vientivetoisen palkkamallin merkitys kasvoi vuoden 2022 kunta-alan palkkaratkaisun seurauksena, jossa viiden vuoden palkkaohjelma nosti julkisen alan palkkoja vientialoja enemmän.
Hallitus vei läpi työrauhalainsäädännön ja muut työmarkkinamuutokset, vaikka ammattiyhdistysliike vastusti voimakkaasti lakko-oikeuden rajauksia ja tukilakkojen rajoituksia.

Kirja kuvaa uudistusten valmistelua

Ylen mukaan Satonen kirjoittaa teoksessa Vääntäen ja linjaten, että moni toteutettu uudistus sai tukea elinkeinoelämältä, mutta ohjelma ei hänen mukaansa perustunut pelkästään yritysten lobbaamiin tavoitteisiin. Hän nostaa esimerkiksi vientivetoisen palkkamallin, jota yksikään etujärjestö ei hänen mukaansa ollut tuonut omassa vaikuttamistyössään esille ennen hallitusneuvotteluja.

Kirjan ovat kirjoittaneet Satonen ja ajatuspaja Toivon toiminnanjohtaja Raine Tiessalo. Teoksen mukaan kokoomus nosti valmistelussaan neljä painopistettä, työrauhan edistämisen, vientivetoisen palkkamallin, paikallisen sopimisen vahvistamisen ja työttömyysturvan uudistamisen, ja muotoili tärkeimmät tavoitteensa jo ennen hallitustunnusteluja pykälätasolle.

Kirjassa kuvataan myös yksittäisiä syitä sille, miksi puolue alkoi ajaa tiettyjä muutoksia. Vientimallin painoarvo kasvoi vuoden 2022 kunta-alan palkkaratkaisun jälkeen, kun julkisen alan työntekijöille sovittiin viisivuotinen palkkaohjelma, joka nosti palkkoja enemmän kuin vientialoilla. Työrauhakysymyksissä taustalla olivat puolestaan muun muassa Keitele Groupin työehtoriita vuosien 2021 ja 2022 vaihteessa sekä Tehyn lakot vuosina 2007 ja 2022, joiden Satonen katsoo vaikuttaneen tukilakkojen rajaamiseen ja suojelutyölain valmisteluun.

Hallitusyhteistyö ja poliittiset seuraukset

Satosen mukaan kokoomuksen ja perussuomalaisten yhteistyö rakentui hallitusneuvotteluissa vaihtokaupan varaan, jossa työelämä- ja sosiaaliturvauudistuksia tasapainotettiin perussuomalaisten maahanmuuttokirjauksilla. Hän kuvaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkauksia ja paikallista sopimista neuvottelujen vaikeimmiksi kysymyksiksi, vaikka hallitusohjelmaan saatiin lopulta yksityiskohtaiset kirjaukset lähes kaikista toteutetuista työmarkkinamuutoksista.

Kirjan mukaan työrauhalainsäädäntö käynnistyi ensin, koska sitä pidettiin hallituksen sisällä vaikeimpana kokonaisuutena lakko-oikeuden rajaamisen vuoksi. Vaikka ammattiyhdistysliike reagoi voimakkaasti poliittisten lakkojen, tukilakkojen ja suojelutyön rajaamiseen, hallitus vei linjaukset läpi ja piti rivinsä yhtenäisinä lakoista huolimatta.

Satonen arvioi, että kitkaa syntyi enemmän vasta alue- ja kuntavaalien jälkeen, kun perussuomalaisten kannatus heikkeni. Hän kiistää tulkinnan, jonka mukaan juuri työelämäuudistukset olisivat olleet puolueen vaalitappion keskeinen syy, ja liittää kannatusongelmat heikkoon suhdanteeseen ja nollakasvuun.

Kirjassa Satonen palaa myös omaan kevään 2025 hakuunsa Kelan pääjohtajaksi ja sanoo ratkaisua jälkikäteen poliittiseksi virheeksi. Hänen mukaansa hakemus synnytti kohun, heikensi hänen asemaansa julkisuudessa eikä perussuomalaisilta ollut missään vaiheessa luvattu tukea valintaan.

Aiemmassa jutussamme Orpon hallituksen työllisyystavoitteista ja tuoreista työllisyysluvuista kävimme läpi, miten kausitasoitetut tilastot viittaavat työllisten määrän laskeneen hallituskauden alusta, vaikka julkisessa keskustelussa on esitetty arvioita tilanteen pysyneen lähes ennallaan. Tarkastelimme myös, miksi mittaustavat ja aineistot voivat antaa eri kuvan kehityksestä, ja miten heikentynyt suunta lisää painetta hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikan uskottavuudelle.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?