Suomen puolustusmenojen BKT-sidonnaisuus kohtaa talouskritiikkiä

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Puolustusmenojen BKT-sidonnaisuus

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Markkinakatsaus

Sholanke Dele

08.05.2026

Suomen puolustusmenojen BKT-sidonnaisuus kohtaa talouskritiikkiä — Puolustusmenot ja talouspaine

Suomessa käydään keskustelua puolustusmenojen kasvattamisesta samaan aikaan, kun julkiseen talouteen kohdistuu ensi vaalikaudella arviolta 8–11 miljardin euron sopeutustarve. Taloustieteilijöiden mukaan menojen sitominen tiettyyn osuuteen bruttokansantuotteesta voi heikentää budjettikurin joustavuutta eikä yksin osoita, käytetäänkö rahat puolustuksen kannalta tehokkaasti.

Kohokohdat

Suomi sitoutui kesällä 2023 Nato-huippukokouksessa nostamaan puolustusmenot viiteen prosenttiin BKT:sta 2030-luvun alkupuoliskolla, josta 3,5 prosenttia sotilasmenoihin.
Taloustieteilijöiden mukaan BKT-sidonnainen menomalli voi johtaa tehottomaan rahankäyttöön ja vaikeuttaa julkisen talouden sopeutusta erityisesti veronkiristyspaineiden kasvaessa.
Pääministeri Orpon hallitus lisäsi jo puolustusrahoitusta miljardiluokan panostuksilla, rahoitus toteutetaan jatkossa menoleikkauksin tai veronkorotuksin, ei lisävelalla.

Asiantuntijat kyseenalaistavat BKT-mallin

YLE:n mukaan osa taloustieteilijöistä arvioi, että puolustusmenojen lukitseminen tiettyyn BKT-osuuteen vaikeuttaa julkisen talouden sopeutusta tilanteessa, jossa muita menoja joudutaan karsimaan tai veroja kiristämään. Helsingin yliopiston julkistalouden professori Roope Uusitalo katsoo, että suuria menokokonaisuuksia pitäisi voida punnita suhteessa muihin julkisiin tarpeisiin sen sijaan, että niitä suojataan nimellisellä prosenttitavoitteella.

Suomi sitoutui viime kesän Nato-huippukokouksessa nostamaan puolustusmenonsa viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta 2030-luvun alkupuoliskolla. Tästä 3,5 prosenttia kohdistuisi varsinaisiin sotilasmenoihin ja 1,5 prosenttia laajemmin puolustusta tukeviin menoihin.

Suomen Pankin neuvonantaja Jarkko Kivistön mukaan BKT-kytkentä sisältää riskin tehottomammasta rahankäytöstä, koska automaattisesti kasvava talous kasvattaa myös menokehystä, vaikka puolustuksen tarve ei muutu samassa suhteessa. Hänen mukaansa yksi prosentti bruttokansantuotteesta vastaa nyt noin kolmea miljardia euroa, mikä nostaa tavoitetason euromääräisesti hyvin suureksi.

Nato-sitoumus ohjaa poliittisia valintoja

Pääministeri Petteri Orpon hallitus on jo lisännyt puolustusrahoitusta, ja kehysriihessä päätettiin miljardiluokan lisäyksestä muun muassa droonien torjuntaan. Samalla puolustuksen kasvavat menot vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen, koska ne on rahoitettava käytännössä muiden menojen leikkauksilla tai veronkorotuksilla, ei velalla, Kivistö arvioi.

Parlamentaarisen puolustustyöryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra sanoo, ettei Suomi voi tinkiä Nato-maiden poliittisesti sopimasta viiden prosentin tasosta. Hänen mukaansa puolustustarpeita on perustellumpaa tarkastella euroina kuin prosentteina, koska hankinnoilla ja suorituskyvyillä on konkreettinen hintalappu riippumatta talouskasvun vaihteluista.

Puolustusministeriön kansliapäällikkö Janne Kuusela torjuu väitteen, että yhteinen tavoite johtaisi avoimeen shekkiin tai löyhään kulukuriin. Hänen mukaansa 3,5 prosentin taso on Suomen tarpeisiin nähden pikemminkin minimi kuin yläraja, ja 1,5 prosentin laajempi osuus voidaan Suomessa saavuttaa osin olemassa olevien kokonaismaanpuolustuksen menojen kautta.

Käsittelimme aiemmin hallituksen julkisen talouden suunnitelmaa, jossa valtion velkaantumisen ennakoidaan kiihtyvän ja velkasuhteen nousevan vuosikymmenen lopussa yli 99 prosenttiin BKT:sta samalla, kun alijäämä pysyy korkeana. Jutussa todettiin, etteivät sopeutus- ja työllisyystoimet toistaiseksi riitä kääntämään velkakehitystä, mikä lisää poliittista painetta talouslinjasta.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?