Suomen puolustusmenojen BKT-sidosta arvostellaan julkisen talouden paineiden keskellä

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Puolustusmenojen BKT-sidos arvostelussa

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talousuutiset

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Keskuspankit

Ciaran Ryan

08.05.2026

Suomen puolustusmenojen BKT-sidosta arvostellaan julkisen talouden paineiden keskellä — Puolustusmenot ja budjettipaineet

Suomessa käydään keskustelua puolustusmenojen kasvattamisesta samaan aikaan, kun julkiseen talouteen kohdistuu ensi vaalikaudella arviolta 8–11 miljardin euron sopeutustarve. Osa taloustieteilijöistä katsoo, että menojen sitominen tiettyyn osuuteen bruttokansantuotteesta voi heikentää budjettipäätösten tehokkuutta ja vaikeuttaa muiden menojen priorisointia.

Kohokohdat

Suomi sitoutui Naton huippukokouksessa nostamaan puolustusmenot viiteen prosenttiin BKT:stä 2030-luvun alkupuoliskolla, joista 3,5 prosenttia on varsinaisia sotilasmenoja.
Taloustieteilijät, kuten Roope Uusitalo ja Jarkko Kivistö, kyseenalaistavat BKT-kytköksen tehokkuuden ja varoittavat automaattisesti kasvavien menojen tehottomuudesta julkisen talouden paineissa.
Turvallisuusviranomaiset korostavat, että korkea ja pitkäjänteinen rahoitustaso perustuu nopeasti muuttuvaan uhkakuvaan, erityisesti Venäjän hyökkäyssodan seurauksena.

Taloustieteilijät kyseenalaistavat BKT-kytköksen

Ylen mukaan Helsingin yliopiston julkistalouden professori Roope Uusitalo arvioi, että minkä tahansa menoerän lukitseminen tiettyyn prosenttiin BKT:stä vaikeuttaa säästöjen ja veroratkaisujen kokonaisarviointia tilanteessa, jossa julkista taloutta on jo pakko sopeuttaa. Hänen mukaansa suuria menokohteita pitäisi verrata muihin julkisiin tarpeisiin eikä siihen, täyttävätkö ne nimellisen osuuden kansantaloudesta.

Suomi sitoutui viime kesän Nato-huippukokouksessa nostamaan puolustusmenonsa viiteen prosenttiin BKT:stä 2030-luvun alkupuoliskolla. Tästä varsinaisten sotilasmenojen osuus olisi 3,5 prosenttia ja puolustusta laajemmin tukevien menojen osuus 1,5 prosenttia. Hallitus on jo päättänyt kehysriihessä miljardiluokan lisäyksestä maanpuolustukseen, muun muassa droonien torjuntaan.

Suomen Pankin neuvonantaja Jarkko Kivistö varoittaa, että BKT-kytkös voi johtaa tehottomampaan rahankäyttöön, jos käytettävissä oleva summa kasvaa automaattisesti talouden mukana. Hänen mukaansa puolustuksen tarve ei kasva suoraan talouskasvun tahdissa, ja jokainen lisäeuro tuottaa ajan myötä aiempaa vähemmän hyötyä. Hän huomauttaa myös, ettei prosenttitavoite kerro, käyttävätkö Nato-maat varansa puolustuksen kannalta tarkoituksenmukaisesti.

Poliittinen sitoumus ohjaa Suomen linjaa

Parlamentaarisen puolustustyöryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra sanoo, ettei Suomi voi tinkiä Nato-maiden poliittisesti sopimasta viiden prosentin menotasosta. Hänen mukaansa Suomen asema Naton itärajamaana tekee maasta velvoitteiden noudattamisessa suunnannäyttäjän, vaikka euromääräisten tarpeiden arviointi olisi käytännössä prosenttitavoitetta olennaisempaa.

Puolustusministeriön kansliapäällikkö Janne Kuusela torjuu näkemyksen, että yhteinen BKT-tavoite toimisi avoimena shekkinä. Hänen mukaansa menot arvioidaan edelleen kansallisen tarpeen ja uhkakuvan perusteella, ja Suomen puolustuksen vahvistaminen perustuu ennen kaikkea Venäjän hyökkäyssodan synnyttämään turvallisuustilanteeseen, ei vain liittolaisten poliittisiin vaatimuksiin.

Kuusela arvioi lisäksi, että tarkasti puolustusmenoihin rajattu 3,5 prosentin taso on Suomelle pikemminkin vähimmäistaso kuin ylimitoitettu tavoite. Samalla viranomaiset katsovat, että Nato-sitoumuksen 1,5 prosentin tukimenojen osuus voidaan Suomessa täyttää pitkälti nykyisistä rakenteista, koska kokonaismaanpuolustus ulottuu muun muassa infrastruktuuriin ja julkiseen terveydenhuoltoon.

Keskustelu korostaa puolustusmenojen erityisasemaa julkisessa taloudessa. Taloustieteilijät painottavat menojen avointa vertailua muihin budjettikohteisiin, kun taas turvallisuusviranomaiset katsovat, että nopeasti muuttuva uhkaympäristö puoltaa korkeaa ja pitkäjänteistä rahoitustasoa.

Aiemmassa jutussamme hallituksen julkisen talouden suunnitelmasta kerroimme, että valtion velanoton ennustetaan kasvavan ja velkasuhteen nousevan vuosikymmenen lopussa yli 99 prosenttiin BKT:stä samalla kun alijäämä pysyy korkeana. Lisäksi nostimme esiin, että tehdyt sopeutus- ja työllisyystoimet eivät ennusteen mukaan vielä riitä kääntämään velkauraa, mikä lisää poliittista painetta talouslinjan valintoihin. Tämä tausta auttaa hahmottamaan, miksi myös puolustusmenojen sitominen BKT-prosenttiin herättää nyt keskustelua menojen priorisoinnista ja kokonaisarviosta.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?