Suomen asuntorahoituksen luokittelu kasvattaa julkista velkaa ja vaikeuttaa rakentamisen elvytystä

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Asuntorahoituksen luokittelu kasvattaa velkaa

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Kryptouutiset

Talousuutiset

Valuuttaparit

Markkinakatsaus

Sääntelyuutiset

Keskuspankkien uutiset

Ciaran Ryan

10.05.2026

Suomen asuntorahoituksen luokittelu kasvattaa julkista velkaa ja vaikeuttaa rakentamisen elvytystä — Asuntorahoitus kasvattaa velkaa

Vuonna 2022 tehty Tilastokeskuksen luokittelumuutos vaikuttaa nyt suoraan siihen, miten Suomi voi tukea asuntorakentamista pitkään jatkuneessa taantumassa. Korkotukilainat sisältyvät julkiseen velkaan, ja niiden määrä on noussut noin 20 miljardiin euroon, mikä kaventaa liikkumavaraa sekä talouspolitiikassa että kohtuuhintaisen asumisen tukemisessa.

Kohokohdat

Tilastokeskus luokitteli korkotukilainat julkiseksi velaksi kesällä 2022, mikä lisäsi Suomen velkaa noin 15 miljardilla eurolla ja nosti velkasuhdetta lähes kuusi prosenttiyksikköä.
Korkotukilainojen osuus oli vuoden 2023 lopussa noin seitsemän prosenttia bruttokansantuotteesta, ja luokittelumuutos rajoittaa asuntorakentamisen elvytystä rakennusalan kriisin aikana.
Hollannissa sosiaalisen asumisen takauksia ei ole laskettu julkiseen velkaan samalla tavalla, mutta Eurostatin linjan kiristyminen voi tulevaisuudessa vaikuttaa myös muihin valtiontakauksiin Suomessa.

Luokittelupäätöksen tausta ja perustelut

Ylen mukaan Tilastokeskus päätti juhannuksen jälkeen vuonna 2022 luokitella asuntojen rakentajille suunnatut korkotukilainat osaksi julkista velkaa. Muutos kasvatti Suomen velkaa yhdessä yössä noin 15 miljardilla eurolla ja nosti velan suhdetta bruttokansantuotteeseen lähes kuusi prosenttiyksikköä.

Tilastokeskuksen pääjohtaja Markus Sovala sanoo, että viraston tehtävä on tuottaa EU:lle tilastoja itsenäisesti ja ilman, että päätösten poliittisia tai taloudellisia seurauksia otetaan huomioon. Hänen mukaansa ratkaisu perustuu taloudellisen toiminnan luonteeseen eikä siihen, kuinka pieni riski valtiolle käytännössä syntyy tai että lainat maksetaan takaisin vuokratuloilla.

Sovalan mukaan valtion vahva ohjaus on keskeinen peruste sille, että korkotukilainat luetaan julkiseen velkaan. Valtio määrittelee esimerkiksi asuntojen käyttöä, vuokralaisten valintaa ja sosiaalisia ehtoja, minkä vuoksi toimintaa voidaan pitää valtion tehtävänä, vaikka sitä harjoittavat yksityiset toimijat.

Asuntorahoituksen toimijat arvostelevat tulkintaa jyrkästi. Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio ja Suomen opiskelija-asunnot ry:n toiminnanjohtaja Lauri Lehtoruusu katsovat, ettei lainoja pitäisi rinnastaa valtion velkaan, koska takaisinmaksu perustuu vuokriin ja vakuutena ovat kiinteistöt, joiden arvo ylittää tyypillisesti velan määrän selvästi.

Vaikutukset rakentamiseen ja talouspolitiikkaan

Luokittelumuutos vaikeuttaa nyt valtion mahdollisuuksia käyttää korkotukilainoja rakentamisen suhdannetasaajana. Ympäristöministeri Sari Multalan mukaan tämä on entistä hankalampaa tilanteessa, jossa Suomi on jo EU:n alijäämämenettelyn piirissä.

Korkotukilainojen kanta oli tekstin mukaan viime vuoden lopulla jo noin seitsemän prosenttia bruttokansantuotteesta. Siksi luokittelu rajoittaa hallitusten mahdollisuuksia elvyttää asuntorakentamista riippumatta poliittisesta suunnasta, samalla kun rakennusala kärsii yhä pitkittyneestä kriisistä.

Vertailu Hollantiin korostaa tulkinnan käytännön merkitystä. Multalan ja vihreiden europarlamentaarikko Maria Ohisalon mukaan Hollannissa vastaavan sosiaalisen asumisen järjestelmän takauksia ei ole samalla tavalla sisällytetty julkiseen velkaan, vaikka Eurostat on kyseenalaistanut maan ratkaisun jo pitkään.

Suomessa Eurostatin linja on edennyt ilman vastaavaa pitkää kiistaa, ja Ylen läpikäymien asiakirjojen perusteella viranomaisten välillä ei ole ollut merkittäviä erimielisyyksiä. Sovalan mukaan paine voi tulevina vuosina kohdistua myös muihin eriin, kuten Kuntarahoitukseen ja vientirahoituksen valtiontakauksiin, jos Eurostat kiristää tulkintaansa edelleen.

Aiemmassa jutussamme Orpon hallituksen työllisyysväitteistä kävimme läpi kiistaa siitä, miten työllisten määrän kehitys on esitetty eduskunnassa ja miten se suhteutuu kausitasoitettuihin tilastoihin. Nostimme esiin, että tuoreimpien lukujen perusteella työllisten määrä on laskenut hallituskauden alusta, mikä vaikeuttaa hallituksen 100 000 uuden työllisen tavoitetta ja lisää painetta julkisen talouden linjausten uskottavuudelle.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?