Lähi-Tapiolan kysely näyttää työttömyyspelon nousseen suomalaisten suurimmaksi taloushuoleksi
Suomalaisten arjen talousnäkymiä varjostaa huhtikuussa ennen kaikkea pelko työpaikan menettämisestä. Lähi-Tapiolan kyselyssä myös huoli asuntomarkkinoista, valtion velkaantumisesta ja tekoälyn vaikutuksesta työllisyyteen kasvaa vuoden takaisesta.
Kohokohdat
- Työttömyyden pelkoa kokevien osuus nousi Lähi-Tapiolan kyselyssä vuodessa lähes viidenneksellä 62 prosenttiin, heijastaen vaisun talouskasvun vaikutuksia.
- Ennustettu talouskasvu vuoden 2025 alkuun laski odotetusta 1,5 prosentista vain 0,2 prosenttiin, lisäten työttömyys- ja asuntomarkkinahuolia.
- Valtion velkaantumisen jatkuminen huolettaa nyt puolta vastaajista (vuotta aiemmin 39 %), ja sopeutustoimet koetaan entistä suuremmaksi riskiksi kotitalouksille.
Kysely piirtää synkemmän kuvan työmarkkinoista
YLE:n mukaan vakuutusyhtiö Lähi-Tapiolan Arjen katsauksessa työttömyyden pelkoa kokevien osuus kasvaa lähes viidenneksellä vuodentakaisesta 62 prosenttiin vastaajista. Lähi-Tapiolan pääekonomisti Hannu Nummiaro arvioi, että aiemmin odotettu talouskasvu on jäänyt tullien takia vaisuksi, mikä heijastuu suoraan työllisyyteen.
Nummiaron mukaan vuoden 2025 alkuun ennakoitiin jopa 1,5 prosentin talouskasvua, mutta nyt kasvuksi arvioidaan vain 0,2 prosenttia. Hänen mukaansa näin heikko kasvu nostaa työttömyyttä, ja pelko näkyy myös siinä, että 32 prosenttia vastaajista arvioi tekoälyn uhkaavan työpaikkoja, kun vuotta aiemmin osuus oli 20 prosenttia.
Huoli näkyy myös asuntomarkkinoilla. Nyt 30 prosenttia vastaajista pelkää asuntomarkkinoiden toipuvan hitaasti ja asuntojen arvon pysyvän matalana, kun vuotta aiemmin osuus oli 18 prosenttia. Nummiaron mukaan markkinoilla ei ole vielä löytynyt selvää pohjaa, ja kotitalouksien säästäminen heikentää samalla kulutusta.
Velka, geopoliittiset riskit ja energiamarkkinat painavat näkymiä
Rakenteellisista ongelmista eniten korostuu valtion velkaantuminen. Jopa puolet vastaajista pitää velkaantumisen jatkumista uhkana sopeutustoimista huolimatta, kun vuotta aiemmin näin ajatteli 39 prosenttia vastaajista.Nummiaron mukaan Orpon hallitus pyrkii tasapainottamaan taloutta, mutta alijäämä pysyy silti noin kymmenessä miljardissa eurossa ja velka kasvaa edelleen. Samalla työttömyysturvan ja muun sosiaaliturvan heikennykset lisäävät kokemusta siitä, että sopeutustoimet muodostavat aiempaa suuremman riskin omalle taloudelle.
Kauppasotien uhka huolettaa nyt vähemmän kuin vuotta aiemmin, sillä osuus laskee 51 prosentista 39 prosenttiin. Myös pelko Suomeen kohdistuvasta hyökkäyksestä tai hybridioperaatiosta vähenee, mutta ilmastonmuutoksen kustannuksista huolestuneiden osuus kasvaa 31 prosenttiin ja pandemiapelot pysyvät 14 prosentissa.
Nummiaron mukaan alkuvuoden varovainen optimismi heikkenee Yhdysvaltojen Iraniin kohdistuneen hyökkäyksen ja Hormuzinsalmen kuljetushäiriöiden jälkeen. Hänen arvionsa mukaan euroalueen ja Suomen huhti-kesäkuu näyttää heikolta, ja loppuvuoden kehitys riippuu siitä, rauhoittuuko tilanne ja palautuvatko öljy- ja kaasukuljetukset normaaliksi.
Lähi-Tapiolan Arjen katsaus -kyselyyn vastaa 1 028 henkilöä 30.4.-7.5.2026, ja vertailuaineistona käytetään 1 100 vastaajan kyselyä 4.-11.4.2025. Molemmat kyselyt toteuttaa tutkimusyhtiö Verian, ja vuoden 2026 aineiston tilastollinen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä.
Aiemmassa artikkelissamme Suomen työmarkkinoiden heikkenemisestä kerroimme, että huhtikuun lopussa työttömien työnhakijoiden määrä nousi 333 200:aan ja avoimien työpaikkojen määrä laski selvästi vuodentakaisesta. Samalla pitkäaikaistyöttömyys kasvoi ja työttömyyden lisääntyminen näkyi kaikissa ikäryhmissä, mikä viittasi paineiden levinneen laaja-alaisesti työmarkkinoille.
Viimeisimmät Real Estate uutiset
- Forex
- Crypto