Eduskunnan talousvaliokunta vie hankintalain muutosta eteenpäin, kustannus- ja kuntavaikutukset jakavat puolueita

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Hankintalain muutos eduskunnassa

Kaikki uutiset

Parhaat palat

Kryptouutiset

Talousuutiset

Markkinakatsaus

Välittäjät

Sääntelyviranomaisten uutiset

Sholanke Dele

27.05.2026

Eduskunnan talousvaliokunta vie hankintalain muutosta eteenpäin, kustannus- ja kuntavaikutukset jakavat puolueita — Hankintalaki jakaa puolueita

Eduskunnan talousvaliokunta on saanut valmiiksi mietintönsä hankintalain muutoksesta, joka kiristäisi kuntien ja hyvinvointialueiden osaomistamien yhtiöiden käyttöehtoja julkisissa hankinnoissa. Uudistus etenee seuraavaksi eduskunnan täysistuntoon, samalla kun hallitus korostaa kilpailun lisäämistä ja oppositio varoittaa kasvavista kustannuksista etenkin pienissä kunnissa.

Kohokohdat

Talousvaliokunta hyväksyi hallituspuolueiden äänillä hankintalain muutoksen, joka sisältää kiistellyn 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimuksen kilpailuttamatta tehtäville hankinnoille.
Lakimuutoksen kustannuksiksi arvioidaan yli 400 miljoonaa euroa, ja sen takaisinmaksuajaksi 8–14 vuotta; opposition ja sidosryhmien arviot vaikutuksista ovat negatiivisia erityisesti pienten kuntien ja hyvinvointialueiden kannalta.
Julkisissa hankinnoissa liikkuu Suomessa vuosittain noin 38 miljardia euroa, josta 8–10 miljardia euroa tehdään sidosyksiköiden kautta; lakiuudistus etenee seuraavaksi eduskunnan täysistuntokäsittelyyn.

Valiokunnan linjaus ja uudistuksen ydin

YLE:n mukaan talousvaliokunnan mietintö hyväksyttiin hallituspuolueiden äänillä, ja kaikki valiokunnan oppositiojäsenet jättivät esitykseen vastalauseet. Lakimuutoksen kiistellyin osa koskee 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimusta, joka määrittäisi, milloin kunta tai hyvinvointialue voi hankkia tuotteita ja palveluita osaomistamaltaan yhtiöltä ilman kilpailutusta.

Jos omistus jää tämän rajan alle, hankintaan sovelletaan hankintalakia ja se on kilpailutettava. Hallitus perustelee muutosta sillä, että se vahvistaa julkisen omistajan todellista määräysvaltaa yhtiössä ja vaikeuttaa hankintasääntöjen kiertämistä.

Talousvaliokunnan puheenjohtaja Vilhelm Junnilan mukaan asiantuntija-arvioissa lain vaikutuksista on eroja, mutta kyseessä on hallituksen vaalikauden merkittävimpiä hankkeita markkinoiden avaamiseksi kilpailulle. Valiokunta edellyttää samalla, että lakimuutoksen vaikutuksia lakisääteisten palvelujen toteuttamiseen seurataan ja mahdollisiin ongelmiin puututaan lainsäädännöllä.

Kustannuspaineet ja vaikutukset kunnille

Opposition mukaan lakimuutos nostaa kustannuksia ja voi pakottaa purkamaan toimivia yhteistyörakenteita kunnissa ja hyvinvointialueilla. Hallituksen esityksen karkean arvion mukaan muutosten kustannukset nousevat yli 400 miljoonaan euroon, vaikka esityksessä arvioidaan niiden voivan palautua 8-14 vuodessa.

SDP, vasemmistoliitto, keskusta ja vihreät arvostelevat erityisesti vähimmäisomistusrajaa sekä lyhyttä siirtymäaikaa. SDP:n Matias Mäkysen mukaan vaikutukset ulottuvat muun muassa tukipalveluihin, tietojärjestelmiin, ruokapalveluihin, siivoukseen ja erikoissairaanhoitoon, ja puolue esittää vähimmäisomistusrajasta luopumista sekä ulosmyyntirajan nostamista nykyisestä viidestä prosentista EU:n sallimaan 20 prosenttiin.

Keskusta kuvaa uudistusta pienille kunnille katastrofaaliseksi ja vaatii asian palauttamista valmisteluun. Vihreät ja vasemmistoliitto katsovat niin ikään, että muutos voi olla kohtuuton pienille kunnille ja hyvinvointialueille, erityisesti alueilla, joissa palvelurakenteet ovat jo valmiiksi ohuet.

Lausuntokierroksella esitys sai laajaa kritiikkiä myös ministeriöiltä, kunnilta ja hyvinvointialueilta. Perustuslakivaliokunta katsoo esityksen voivan edetä, mutta korostaa kansalaisten palveluihin kohdistuvien vaikutusten tarkkaa seurantaa, kun taas hallintovaliokunta nostaa esiin ICT-palveluihin ja kyberturvallisuuteen liittyvän sirpaloitumisriskin.

Julkisissa hankinnoissa liikkuu vuosittain noin 38 miljardia euroa, joista sidosyksikköjen kautta tehtävien hankintojen arvo on talousvaliokunnan saaman selvityksen mukaan noin 8-10 miljardia euroa vuodessa. Seuraavaksi mietintö etenee eduskunnan täysistunnon käsiteltäväksi.

Aiemmassa jutussamme käsittelimme eduskunnan täysistunnossa kärjistynyttä kiistaa valtioneuvoston selonteosta, joka koskee liiallisen alijäämän korjaamista ja julkisen talouden sopeutustarvetta. Hallitus painotti talousnäkymien varovaista paranemista ja jo tehtyjä sopeutuksia, kun taas oppositio varoitti päätösten siirtävän merkittävän lisäsopeutuksen ja veropäätösten seuraukset seuraavalle hallitukselle.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?