Suomi hakee nopeasti työelämän pelisääntöjä drooniuhan varalle

Suomi hakee nopeasti työelämän pelisääntöjä drooniuhan varalle
Drooniuhka työelämässä

Suomessa työnantajat ja työntekijät yrittävät sopia 12. kesäkuuta mennessä siitä, miten työpaikoilla toimitaan drooniuhan aikana, kun nykyinen lainsäädäntö ei anna tilanteeseen suoria vastauksia. Kysymys koskee sekä läsnätyön velvoitteita että palkanmaksua tilanteissa, joissa työntekijä ei voi poistua kotoa tai tehdä työtä etänä.

Kohokohdat

  • Kolmikantaryhmä aloittaa perjantaina neuvottelut drooniuhkaa koskevista työelämän pelisäännöistä, ja ratkaisu pyritään saamaan kahdessa viikossa.
  • Suurin erimielisyys työmarkkinaosapuolten välillä liittyy palkanmaksuun tilanteessa, jossa työntekijä ei voi tulla töihin drooniuhan vuoksi eikä etätyö ole mahdollista.
  • Elinkeinoelämän keskusliitto korostaa yhteisen tulkinnan löytämistä ilman uutta lainsäädäntöä, mutta laintarkennus on mahdollinen, jos näkemyserot jäävät suuriksi.

Neuvottelut etenevät tiukalla aikataululla

Ylen mukaan työministeri Matias Marttinen sanoo, että jos työmarkkinaosapuolet eivät löydä ratkaisua, asia siirtyy ministerin ratkaistavaksi ennen kesälomia. Aikataulu on kireä, sillä kolmikantaryhmä tapaa ensimmäisen kerran varsinaisesti vasta perjantaina, vaikka yhteinen tulkinta pitäisi saada valmiiksi jo kahdessa viikossa.

Työryhmää vetävän työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikön Timo Jaatisen mukaan tavoitteena on saada nopeasti kuntoon kokonaislinja siitä, mitä nykyiset lait ja ohjeet määräävät drooniuhan aikana tehtävästä työstä ja mistä ne eivät määrää. Hänen mukaansa työsopimuslaki on laadittu aikana ennen drooniuhkia, eikä drooneihin liittyvää erillistä ohjeistusta ole nyt olemassa.

Jaatinen arvioi, ettei jokaiseen yksityiskohtaan löydy ratkaisua näin lyhyessä ajassa. Hänen mukaansa nyt selvitetään, kuinka pitkälle normaalioloissa voimassa oleva lainsäädäntö taipuu tällaisessa turvallisuusuhassa, sillä valmiuslainsäädäntö olisi drooniuhkiin nähden liian raskas väline.

Palkka- ja läsnätyökiista jakaa työmarkkinaosapuolia

Keskeinen erimielisyys koskee sitä, onko työnantajalla palkanmaksuvelvollisuus, jos työntekijä jää drooniuhan takia kotiin eikä voi tehdä työtään etänä. Työnantajapuolen tulkinnan mukaan este kohdistuu työmatkaan eikä itse työntekoon, kun taas työntekijäjärjestöjen mukaan kyse on hengen ja terveyden vaarasta, joka estää työnteon.

STTK:n puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi katsoo, että epäselvässä tilanteessa työsopimuslakia pitäisi tulkita työntekijän eduksi. Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Ilkka Oksala puolestaan sanoo, että paras lopputulos olisi yhteinen tulkinta ilman uuden lain säätämistä, mutta jos näkemyserot jäävät suuriksi, lainsäädännön tarkentaminen voi nousta esiin.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat painottaa, että palkkakysymyksen ohella vähintään yhtä tärkeää on sopia, keiden on tultava työpaikalle drooniuhan aikana. Erityisen kriittisiksi aloiksi nostetaan sosiaali- ja terveydenhuolto, kemianteollisuus sekä muut tuotantolaitokset, joissa toiminta edellyttää jatkuvaa valvontaa.

Suomen Yrittäjien mukaan valtaosalla työpaikoista muutaman tunnin viive olisi järjestettävissä ilman suurta haittaa. Järjestö on myös esittänyt, että jos palkkaa maksetaan drooniuhan estäessä työnteon, kustannuksen maksaisi valtio eikä työnantaja.

Aiemmassa jutussamme droonivaroitusten aikaisesta palkanmaksukiistasta kerroimme, että työmarkkinaosapuolet etsivät yhteistä linjaa siihen, maksetaanko palkka työntekijälle, joka jää kotiin viranomaisen droonivaroituksen vuoksi. Samalla nostimme esiin, että jos sopua ei synny määräajassa, hallitus on valmis puuttumaan asiaan ja ratkaisemaan linjauksen ennen kesälomien alkua.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.