Puolustusvoimat kohtaa riskin nuorten ammattisotilaiden poistumasta työkuorman kasvaessa

Puolustusvoimat kohtaa riskin nuorten ammattisotilaiden poistumasta työkuorman kasvaessa
Nuoret sotilaat lähtevätkö?

Suomen muuttunut turvallisuusympäristö, Nato-jäsenyys ja lisääntynyt harjoitustoiminta kasvattavat ammattisotilaiden työkuormaa samaan aikaan, kun henkilöstön riittävyydestä käydään yhä näkyvämpää keskustelua. Ammattiliittojen mukaan erityisesti nuorten sotilaiden halukkuus jatkaa uralla heikkenee, jos työoloja, palautumista ja perhe-elämän yhteensovittamista ei saada parannettua.

Kohokohdat

  • Puolustusvoimat kohtaa nuorten ammattisotilaiden kasvavan lähtöriskin, kun työkuorma nousee ja lepo- sekä vapaa-aika jäävät riittämättömiksi.
  • Sotaharjoituksia kertyy vuosittain 70-100 vuorokautta, mikä kuormittaa henkilöstöä hallinnollisten tehtävien sekä johtamisvastuun lisäksi.
  • Suomen kehysriihessä päätettiin 1,13 miljardin euron lisämäärärahasta puolustukseen 2027-2030, josta osa kohdistuu henkilöstön rekrytointiin.

Kuormitus kasvaa arjessa ja harjoituksissa

Ylen mukaan Aliupseeriliitto ja Upseeriliitto arvioivat, että Puolustusvoimat voi menettää erityisesti nuoria sotilaita muille työnantajille, jos työmäärä pysyy korkeana eikä työoloihin tule helpotusta. Haastatellut ammattisotilaat kuvaavat työn mielekkääksi, mutta kertovat samanaikaisesti kuormituksen lisääntyneen pitkään jatkuneen henkilöstöpaineen, Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan, Suomen Nato-jäsenyyden ja muuttuneen turvallisuustilanteen seurauksena.

Haastateltujen mukaan työssä kasaantuu useita rinnakkaisia tehtäviä, ja johtamisvastuun ohella aikaa kuluu runsaasti hallinnollisiin tehtäviin. Sotaharjoituksia kertyy vuositasolla noin 70-100 vuorokautta, mikä sitoo käytännössä koko päivän, vaikka varsinaista työaikaa kirjataan kahdeksan tuntia ja harjoitusvuorokaudesta maksetaan erillinen korvaus.

Liittojen mukaan keskeinen ongelma on, ettei kuormituksen vastapainoksi synny riittävästi lepo- tai vapaa-aikaa. Haastatellut sotilaat kertovat tämän heikentävän keskittymistä, lisäävän kyynistymistä ja nostavan kynnystä sitoutua pitkään uraan Puolustusvoimissa.

Henkilöstöriski näkyy erityisesti nuorissa

Liittojen mukaan nuorten sotilaiden suhtautuminen työelämään on muuttunut, ja yhä useampi punnitsee avoimesti työn mielekkyyttä suhteessa perheeseen, palautumiseen ja muihin uravaihtoehtoihin. Kentältä tulleiden havaintojen perusteella ilmiö ei vielä ole laajamittainen, mutta pienimuotoista ulosvirtausta on jo nähtävissä.

Tämän kevään kehysriihessä päätettiin noin 1,13 miljardin euron lisämäärärahasta Suomen puolustuksen vahvistamiseen vuosille 2027-2030, ja osa rahoituksesta on tarkoitus kohdentaa henkilöstön rekrytoinnin vauhdittamiseen. Työntekijäpuolella odotetaan kuitenkin, milloin lisäpanostukset alkavat näkyä konkreettisesti sotilaiden arjessa.

Pääesikunnan henkilöstöosasto vastasi Ylelle sähköpostitse, että haasteita on tunnistettu joissain työyksiköissä ja ajallisesti rajoittuen, mutta ongelma ei sen näkemyksen mukaan ole laajamittainen. Puolustusvoimien mukaan työkykyä, työhyvinvointia ja irtisanoutumisten kehitystä seurataan jatkuvasti, ja vuosittaisissa lähtöluvuissa ei ole nähty merkittäviä muutoksia.

Aiemmassa jutussamme kerroimme Suomen 33. puolustustarvikeapupaketista Ukrainalle, jonka arvo on noin 128 miljoonaa euroa, Venäjän hyökkäyssodan jatkuessa. Kävimme läpi, että apu koostuu Puolustusvoimien varastoluovutuksista ja kotimaiselta teollisuudelta hankitusta materiaalista, ja että Suomen Ukrainalle toimittaman puolustusmateriaalin kokonaisarvo on jo noin 3,4 miljardia euroa. Tausta auttaa ymmärtämään, miksi muuttunut turvallisuustilanne näkyy myös kotimaassa Puolustusvoimien arjessa ja kuormituksen kasvussa.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.