Suomalaisten eläkeluottamus heikkenee, työperäinen maahanmuutto saa eniten tukea rahoituksen vahvistamiseen
Suomalaisten arviot eläkejärjestelmän tulevasta kestävyydestä ovat muuttuneet aiempaa varovaisemmiksi, ja vain 27 prosenttia uskoo eläkkeen takaavan kohtuullisen toimeentulon tulevaisuudessa. Samalla usko siihen, että eläkkeet pystytään maksamaan tulevaisuudessa, on laskenut 38 prosenttiin viime vuoden 44 prosentista.
Kohokohdat
- Eläketurvakeskuksen kyselyssä vain 27 prosenttia uskoi eläkkeen takaavan kohtuullisen toimeentulon tulevaisuudessa, laskua seitsemän prosenttiyksikköä vuodessa.
- Vain 38 prosenttia vastaajista luottaa eläkkeiden maksukyvyn säilymiseen tulevaisuudessa, kun viime vuonna osuus oli 44 prosenttia.
- Yli 40 prosenttia suomalaisista pitää työperäisen maahanmuuton lisäämistä parhaana keinona vahvistaa eläkejärjestelmän rahoitusta, kun eläkkeiden leikkaukset saavat laajaa vastustusta.
Kysely osoittaa selvän muutoksen odotuksissa
Ylen mukaan Eläketurvakeskuksen vuotuisessa kyselyssä näkyy kaksi tilastollisesti merkitsevää muutosta verrattuna vuotta aiempaan mittaukseen. Niiden osuus, jotka uskovat eläkkeen takaavan kohtuullisen toimeentulon tulevaisuudessa, on laskenut 34 prosentista 27 prosenttiin, eli seitsemän prosenttiyksikköä.
Myös näkemys eläkemaksujen tulevasta maksukyvystä on heikentynyt. Viime vuonna 44 prosenttia vastaajista oli samaa tai jokseenkin samaa mieltä väitteen kanssa, että eläkkeet pystytään maksamaan tulevaisuudessa, kun nyt vastaava osuus on 38 prosenttia.
Eläketurvakeskuksen ekonomisti Sanna Tenhunen sanoo, että tulevaisuutta koskevissa vastauksissa heijastuvat maailmantilanteeseen, työttömyyteen ja muuhun epävarmuuteen liittyvät huolet. Hänen mukaansa vanhemmat vastaajat suhtautuvat eläkejärjestelmään nuoria luottavaisemmin, mikä kertoo järjestelmän erittäin pitkästä aikajänteestä ja nuorempien pidemmästä epävarmuusjaksosta ennen eläkettä.
Rahoituskeinoissa maahanmuutto nousee kärkeen
Kyselyssä selvitetään myös, millä keinoilla vastaajat vahvistaisivat eläkejärjestelmän rahoitusta. Eniten kannatusta saa työperäisen maahanmuuton lisääminen työllisyyden kasvattamiseksi, ja reilu 40 prosenttia pitää sitä vähintään melko hyvänä keinona.Eläkkeiden leikkaaminen ei sen sijaan saa laajaa hyväksyntää. Kaksi kolmasosaa suomalaisista vastustaa nykyisten tai tulevien eläkkeiden pienentämistä, vaikka rahoitusta pitäisi vahvistaa, vaikka alle 45-vuotiaat suhtautuvat leikkauksiin keskimääräistä myönteisemmin kuin tätä vanhemmat vastaajat.
Eläkeiän nostoa pitää melko hyvänä tai hyvänä vaihtoehtona noin neljännes vastaajista, kun hieman yli puolet arvioi sen huonoksi keinoksi. Työntekijöiden ja työnantajien maksamien työeläkemaksujen korottamiseen suhtautuu myönteisesti reilu neljännes vastaajista, mutta 40 prosenttia ei kannata nostoa. Internetpaneelina toteutettuun kyselyyn vastaa maaliskuussa 2026 tuhat yli 18-vuotiasta suomalaista.
Aiemmassa jutussamme käsittelimme Matias Mäkirannan esiin nostamaa näkemystä siitä, että hyvinvointivaltion rahoitusta pitäisi turvata selkeällä priorisoinnilla ydintehtäviin, kuten koulutukseen, terveydenhuoltoon ja perustason sosiaaliturvaan, pelkkien yleisten leikkauspuheiden sijaan. Artikkelissa korostettiin myös, että jos eläkemenot pidetään säästökeskustelun ulkopuolella, paine voi kohdistua entistä enemmän vanhustenhuoltoon ja terveyspalveluihin, vaikka keskeinen ongelma on velkaantumisen vauhti.
Viimeisimmät Social Policy uutiset
- Forex
- Crypto