Suomen maataloustuet lisäävät ympäristöriskejä, raportti arvioi

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Maataloustuet lisäävät ympäristöriskejä

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talousuutiset

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Keskuspankit

Sholanke Dele

03.06.2026

Suomen maataloustuet lisäävät ympäristöriskejä, raportti arvioi — Maataloustuet ja riskit

Suomessa maksetaan maataloustukia vuosittain noin 1,9 miljardia euroa, ja uuden arvion mukaan valtaosa tuista ohjaa toimintaa ympäristön kannalta haitalliseen suuntaan. Raportti kytkee kysymyksen myös ilmastopolitiikkaan, sillä maatalouden päästöt vastaavat noin kolmannesta maan kokonaispäästöistä ja vähennystarve kasvaa lähivuosina.

Kohokohdat

Kolme neljäsosaa Suomen maataloustuista on Kalevi Sorsa -säätiön raportin mukaan ympäristölle haitallisia, mikä estää päästövähennyksiä.
Maatalouden päästöt vastaavat noin kolmannesta Suomen kokonaispäästöistä, mikä nostaa tukien kohdentamisen merkittävään rooliin ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.
Kalevi Sorsa -säätiö ehdottaa tukien ulkopuolelle rajaamista turvepelloille ja päästöihin perustuvan hinnan asettamista maataloudelle ohjauskeinoksi.

Raportin arviot tuista ja päästöistä

Kalevi Sorsa -säätiön raportin mukaan kolme neljäsosaa Suomen maataloustuista on ympäristölle haitallisia. Arvion mukaan tukijärjestelmä ei nykyisellään tue riittävästi päästöjen vähentämistä, vaikka kansalliset ja EU:ssa sovitut tavoitteet edellyttävät maatalouden päästöjen merkittävää laskua jo lähivuosina.

Raportissa maatalouden päästöjen sanotaan vastaavan noin kolmannesta Suomen kokonaispäästöistä. Tämä nostaa tukien kohdentamisen keskeiseksi kysymykseksi sekä julkisen talouden että ilmastotavoitteiden näkökulmasta.

Ehdotukset maatalouspolitiikan kiristämiseksi

Kalevi Sorsa -säätiö esittää, että turvepellot rajataan ennen pitkää tukien ulkopuolelle. Lisäksi säätiö katsoo, että maatalouden päästöille pitäisi asettaa hinta.

Ehdotukset merkitsisivät muutoksia siihen, miten tukia suunnataan ja millaisia kustannusohjaimia sektorille asetetaan. Keskustelu koskee samalla maatalouden kilpailukykyä, päästövähennysten toteutusta ja sitä, miten ympäristöhaittoja vähennetään osana Suomen maatalouspolitiikkaa.

Aiemmassa jutussamme Turussa toteutetusta varhaisperunan kahden hinnan kokeilusta kerroimme, miten kuluttajat voivat maksaa perunasta korkeamman hinnan niin, että kahden euron lisäosuus ohjataan suoraan viljelijälle. Juttu nosti esiin viljelijöiden kannattavuuspaineet sekä sen, miten hinnoitteluvalta ja tukijärjestelmät vaikuttavat maatalouden kykyyn sopeutua kustannuksiin ja markkinapaineisiin.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?