Suomen oikeuslaitos saa 6,9 miljoonan euron lisärahoituksen, yt-neuvottelut siirtyvät loppuvuoteen

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Oikeuslaitos saa lisärahoitusta

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Markkinakatsaus

Dan Blystone

03.06.2026

Suomen oikeuslaitos saa 6,9 miljoonan euron lisärahoituksen, yt-neuvottelut siirtyvät loppuvuoteen — Lisärahaa oikeuslaitokselle

Hallitus esittää kuluvan vuoden toiseen lisätalousarvioon 6,9 miljoonan euron lisärahoitusta tuomioistuimille ja syyttäjälle rahoituspaineiden keskellä. Summa hidastaa suunniteltuja henkilöstövähennyksiä vain rajallisesti, sillä vuosien 2027–2030 leikkaukset jäävät ennalleen ja kuormitus uhkaa kasvaa edelleen.

Kohokohdat

Suomen oikeuslaitos saa 6,9 miljoonan euron lisärahoituksen vuodelle 2024, josta 4,7 miljoonaa euroa suunnataan tuomioistuimille ja 2,2 miljoonaa euroa syyttäjälle.
Hallituksen edellisissä päätöksissä vuosien 2027–2030 rahoitusta leikataan oikeuslaitokselta ja syyttäjälaitokselta yhteensä noin 41 miljoonaa euroa, mikä johtaa noin 400 työntekijän vähennykseen tuomioistuimissa ja noin 100 syyttäjän poistumiseen vuoteen 2031 mennessä.
Lisärahoitus lykkää yt-neuvotteluja vuoden loppuun ja mahdollistaa tuomioistuinlaitoksessa vain 60–80 henkilön vähennyksen vuonna 2025 aiemmin arvioidun 110 sijaan, mutta henkilöstövähennykset uhkaavat käsittelyaikojen pidentymistä ja jopa 100 000 rästiä jäävää asiaa vuosikymmenen loppuun mennessä.

Lisärahoitus lykkää vähennyksiä vain vähän

Ylen mukaan hallituksen esitys jakaa lisärahoituksesta 4,7 miljoonaa euroa tuomioistuimille ja 2,2 miljoonaa euroa syyttäjälle. Tuomioistuinviraston ja Syyttäjälaitoksen johdon arvion mukaan kyse on väliaikaisesta helpotuksesta, joka ei poista lähivuosien suuria henkilöstövähennyksiä.

Hallitus leikkasi kevään kehysriihessä tuomioistuinten ja syyttäjän rahoitusta vuosille 2027–2030 yhteensä noin 41 miljoonaa euroa. Tuomioistuinten osuus tästä on 24,6 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa noin 400 työntekijän vähennystä.

Tuomioistuinviraston ylijohtaja Pasi Kumpula kertoo tiedotteessa, että pieni lisärahoitus mahdollistaa sen, ettei tuomioistuinlaitoksessa tarvitse käynnistää yt-neuvotteluja vielä tänä kesänä. Kehysriihen jälkeen ensi vuodelle arvioitiin 110 henkilön vähennystarve, mutta nyt arvioksi tarkentuu 60–80 työntekijää, ja yt-neuvottelut alkavat vuoden lopulla.

Kumpulan mukaan seuraavien neljän vuoden rahoituksesta puuttuu vuosittain kasvava summa, yhteensä noin 90 miljoonaa euroa. Hänen mukaansa nyt esitetty lisärahoitus vastaa tästä noin viittä prosenttia, joten kokonaiskuva pysyy vaikeana.

Leikkaukset uhkaavat käsittelyaikoja ja syyteharkintaa

Tuomioistuinviraston arvion mukaan henkilöstöresurssit olisi säilytettävä vähintään nykyisellä tasolla, jotta ruuhkat pysyvät hallinnassa. Kumpula varoittaa, että vuodesta 2027 alkavat henkilöstövähennykset johtavat ruuhkautumisen kiihtymiseen ja käsittelyaikojen pidentymiseen.

Syyttäjälaitoksen menoja vuosille 2027–2030 leikattiin kehysriihessä 16,6 miljoonaa euroa. Syyttäjälaitos varautui ensi vuonna yli 70 henkilön vähennyksiin, mikä olisi tarkoittanut noin 10 prosentin leikkausta koko henkilöstöön.

Valtakunnansyyttäjä Ari-Pekka Koiviston mukaan tämä olisi sisältänyt ainakin 50 määräaikaisen syyttäjän vähentymisen, mikä olisi jättänyt noin 10 000 asiaa rästiin jo syyteharkintavaiheessa. Hänen mukaansa hallituksen esittämällä 2,2 miljoonalla eurolla voidaan palkata vuodeksi ainakin 25 syyttäjää.

Syyttäjiä on nyt noin 500, ja Koivisto arvioi määrän vähenevän lähivuosina noin sadalla, alle 400:aan vuoteen 2031 mennessä. Myös muuta henkilöstöä, kuten syyttäjäsihteerejä, joudutaan vähentämään yli sadalla, ja Koiviston mukaan myös Syyttäjälaitoksessa joudutaan yt-neuvotteluihin, kun sadan syyttäjän työt jaetaan jäljelle jääville.

Koivisto varoittaa, että tavanomaisissa jutuissa syyteoikeuden vanhenemisen vaara kasvaa tulevaisuudessa. Hän arvioi, että syyttäjien pöydillä on rästissä 100 000 asiaa vuosikymmenen loppuun mennessä.

Oikeusministeri Leena Meri sanoo lisätalousarvion turvaavan tuomioistuinten ja syyttäjien toimintaa tilanteessa, jossa käsiteltävien asioiden määrä on kasvanut ja ruuhkanpurkurahoitus on päättymässä. Lisäbudjettirahoituksesta päättää eduskunta hallituksen esityksen pohjalta.

Käsittelimme aiemmin OECD:n ja EU-komission Suomelle antamia suosituksia, joissa korostettiin julkisen talouden alijäämän pienentämistä ja velkaantumisen hillintää. Samalla suosituksissa painotettiin, että sopeutuksen rinnalla on löydettävä tilaa investoinneille esimerkiksi energiaan, puolustukseen ja infrastruktuuriin sekä helpotettava osaajapulaa koulutuksen ja työperäisen maahanmuuton avulla.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?