Kokoomus vie Orpon hallituksessa läpi oikeistolaisia työmarkkina- ja talouslinjauksia
Kokoomus kokoontuu Jyväskylään 5.–7.6., kun pääministeri Petteri Orpon hallituskausi lähestyy ensi kevään päätöstään ja puolue arvioi saavutuksiaan ennen seuraavia eduskuntavaaleja. Tutkijoiden mukaan kausi on antanut kokoomukselle poikkeuksellisen vahvan mahdollisuuden toteuttaa pitkäaikaisia tavoitteitaan erityisesti talous-, työmarkkina- ja sosiaalipolitiikassa.
Kohokohdat
- Kokoomus on hallituskaudella läpiviemässä oikeistolaisia työmarkkina- ja talousuudistuksia, joissa yritysten asema vahvistuu ja työntekijöiden oikeudet heikkenevät.
- Yhteisöveron lasku, vientivetoinen palkkamalli ja työmarkkinaorganisaatioiden jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistuminen tukevat yrityksiä, mutta heikentävät työntekijöiden neuvotteluasemaa.
- Leikkausten kohdistuminen heikoimmassa asemassa oleviin sekä kokoomuksen arvopoliittinen oikeistolaistuminen korostuvat, kun puolueiden blokkijako muuttuu ja talous- ja turvallisuusteemat nousevat vaaliteemoiksi.
Hallituskausi vauhdittaa pitkän linjan tavoitteita
Ylen mukaan kokoomus hyötyy hallituskokoonpanosta ja taloustilanteesta, jotka ovat tukeneet puolueen mahdollisuuksia toteuttaa oikeistolaista politiikkaa laajasti. Tampereen yliopiston valtio-opin tutkijatohtori Jussi Westinen arvioi, että puolue pääsee nyt toteuttamaan poliittisten tavoitteidensa ydintä tavalla, joka ei aiemmissa hallituskokoonpanoissa ole ollut samalla tavoin mahdollista.
Turun yliopiston poliittisen historian tutkija Ilkka Kärrylä sanoo, että hallituksen toinen suuri puolue perussuomalaiset on hyväksynyt monia kokoomuksen tavoitteita ja samalla vienyt läpi omia maahanmuuttopoliittisia linjauksiaan. Tutkijoiden mukaan julkisen talouden velkaantuminen ja kireä turvallisuustilanne ovat helpottaneet leikkausten ja rakenteellisten muutosten perustelua välttämättömyydellä, vaikka talouskasvu on hallituskaudella jäänyt heikoksi ja valtion velka on samalla kasvanut.
Westisen mukaan hallituksen merkitys on historiallinen, koska kyseessä on hänen arvionsa mukaan Suomen ensimmäinen oikeistolainen enemmistöhallitus, jonka päähallituspuolueiden kansanedustajat ja äänestäjät sijoittuvat selvästi poliittiseen oikeistoon. Tämä on avannut kokoomukselle tilaa uudistaa talous- ja sosiaalipolitiikkaa laajalla otteella, vaikka puolueen kannatus on pääministeripuolueena myös sahannut alaspäin, ja Ylen tuoreessa mittauksessa se on 18,8 prosenttia.
Työmarkkina- ja sosiaalipolitiikan muutokset näkyvät laajasti
Kuluneiden kolmen vuoden aikana kokoomuksen pitkät tavoitteet näkyvät tutkijoiden mukaan yrittäjien aseman vahvistumisena ja työntekijöiden aseman heikkenemisenä. Elinkeinoelämän asemaa on tuettu muun muassa yhteisöveron laskulla ja vientivetoisella palkkamallilla, joka rajoittaa palkkojen kasvua, samalla kun työmarkkinapäätöksenteko on siirtynyt pois perinteisestä kolmikannasta hallituksen vahvempaan ohjaukseen.Kärrylän mukaan työntekijöiden lakko-oikeuden heikentäminen ja työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistuminen muodostavat merkittävimmän järjestelmätason muutoksen. Muilla alueilla kyse ei hänen mukaansa ole niinkään järjestelmien muuttamisesta kuin siitä, että niihin on käytettävissä aiempaa vähemmän julkista rahaa.
Westinen arvioi, että päätöksissä korostuu ajatus yksilön vastuusta, samalla kun hyvinvointiyhteiskunnan suojaavia rakenteita kevennetään. Hänen mukaansa leikkaukset eivät kohdistu voimakkaimmin kaikkein hyvätuloisimpiin, kun taas haavoittuvammassa asemassa oleville päätöksillä on paljon kerrannaisvaikutuksia sosiaaliturvassa, työelämässä ja koulutuksessa.
Tutkijoiden mukaan myös kokoomuksen arvopoliittinen profiili on muuttunut julkisuudessa oikeistolaisemmaksi ja arvokonservatiivisemmaksi, kun liberaalimpi ajattelu on jäänyt talous- ja työmarkkinapolitiikan varjoon. Samalla puolueiden välinen blokkijako muuttuu, sillä perussuomalaisten ja kokoomuksen suhde tiivistyy, keskusta etääntyy perinteisestä oikeistoblokista ja seuraavien vaalien pääteemoiksi kokoomus nostaa talouden ja turvallisuuden.
OECD:n ja EU-komission Suomelle antamat suositukset julkisen talouden sopeutuksesta nostivat esiin alijäämän pienentämisen ja velkaantumisen hillinnän, mutta samalla korostivat tarvetta investoida energiaan, puolustukseen ja infrastruktuuriin. Aiemmassa jutussamme huomioitiin myös osaajapula ja keinot sen helpottamiseksi koulutusta ja työperäistä maahanmuuttoa lisäämällä sekä se, että talouskasvusta huolimatta työttömyys ja velkataso luovat jatkuvaa painetta julkisiin menoihin.
Viimeisimmät Citizen Rights uutiset
- Forex
- Crypto