Suomen ohjelmisto- ja peliala kasvattaa palveluvientiä teollisuuden junnaessa

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Ohjelmisto- ja peliala kasvattaa palveluvientiä

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Markkinakatsaus

Sholanke Dele

08.06.2026

Suomen ohjelmisto- ja peliala kasvattaa palveluvientiä teollisuuden junnaessa — Palveluvienti kasvaa Suomessa

Suomen tavaravienti pysyy yhä lähellä noin 20 vuoden takaista tasoa, vaikka maailmankauppa kasvaa, mutta palveluvienti nousee samaan aikaan selvästi. Erityisesti ohjelmisto- ja peliteollisuus sekä muu ICT-vienti vahvistavat käsitystä siitä, että viennin rakenne siirtyy vähitellen kohti aineettomia palveluja.

Kohokohdat

Suomen palveluvienti on kolminkertaistunut 20 vuodessa ja muodostaa nyt noin kolmasosan kokonaisviennistä, ICT-sektori veturina.
Ohjelmistot ja tietojenkäsittely muodostavat ICT-sektorilla yli 100 prosenttia ylijäämäisestä viennistä, kun taas tutkimus-, kuljetus- ja matkailupalvelut jäävät alijäämäisiksi.
Geopoliittiset riskit ja kasvava tietoturvakysyntä avaavat Suomelle uusia ICT-vientimahdollisuuksia, etenkin datakeskusten energiatehokkuus vahvistaa kilpailuetua.

Palveluviennin kasvu muuttaa vientirakennetta

YLE:n mukaan Suomen palveluvienti on kolminkertaistunut 20 vuodessa, vaikka koneiden, laitteiden ja muun tavaraviennin kehitys on jäänyt vaisuksi. Lähitapiolan varainhoidon pääekonomisti Hannu Nummiaro arvioi, että palvelut ottavat nyt aiempaa suuremman osuuden kokonaisviennistä.

Palvelut muodostavat tällä hetkellä noin kolmasosan Suomen kokonaisviennistä, kun tavaroiden osuus on noin kaksi kolmasosaa. Nummiaron mukaan trendi on selvä mutta hidas, ja nykyisellä kehityksellä palvelujen osuus nousee yli puoleen kokonaisviennistä vasta vuosikymmenten kuluessa.

Vahvinta kasvu on ICT-sektorilla, johon kuuluvat tietoliikenne, tietotekniikka ja tietopalvelut. Ohjelmistot muodostavat alalla noin 40 prosenttia viennistä ja tietojenkäsittely noin 60 prosenttia, ja näillä aloilla vienti ylittää tuonnin. Tietojenkäsittelyyn sisältyvät myös datakeskusten toiminta ja tekoälyinvestoinnit.

Nummiaron mukaan digitaalisten palvelujen etuna on niiden skaalautuvuus. Ohjelmistoja voidaan myydä kansainvälisesti suhteellisen pienillä lisäkustannuksilla, mikä erottaa ne selvästi esimerkiksi paperi- tai metalliteollisuuden tuotteista, joissa jokainen uusi yksikkö kasvattaa materiaali-, työvoima- ja logistiikkakuluja.

Osaaminen ja geopoliittinen tilanne tukevat alaa

Digitaalisten palvelujen merkitys korostuu myös arvonlisässä. Nummiaron mukaan suomalaisen ohjelmistoyrityksen viennin arvo syntyy lähes kokonaan kotimaassa, kun taas monilla teollisilla aloilla suuri osa vientiarvosta perustuu ulkomailta tuotuihin raaka-aineisiin tai komponentteihin.

Samaa muutosta näkyy myös perinteisessä teollisuudessa, jossa yhä suurempi osa arvosta tulee huollosta, korjauksesta, etävalvonnasta ja ennakoivasta analytiikasta. Tavaran ja palvelun välinen raja hämärtyy, kun yritykset kuten Konecranes ja Kone rakentavat liiketoimintaa yhä enemmän palveluiden ympärille.

Kasvun esteitäkin on. Suomen palvelutase on edelleen alijäämäinen, koska palveluja tuodaan maahan enemmän kuin niitä myydään ulkomaille. Ylijäämää syntyy ohjelmistoista ja immateriaalioikeuksista, mutta tutkimus- ja kehityspalvelut, kuljetus ja matkailu jäävät miinukselle.

Geopoliittinen tilanne luo samalla uusia markkinoita suomalaiselle osaamiselle. Nummiaro näkee, että hybridiuhat, sodankäyntiin liittyvät riskit ja tietoturvan kysyntä voivat lisätä suomalaisen ICT-osaamisen vientimahdollisuuksia, ja datakeskuksille Suomi tarjoaa puhdasta energiaa, viileän ilmaston ja energiaomavaraisuuden tuomaa kilpailuetua.

Nummiaron mukaan palveluvienti voi myös tasata tavaraviennin suhdanneherkkyyttä, koska investointi- ja välituotteiden kysyntä vaihtelee voimakkaasti globaalien taloussyklien mukana. Hänen mukaansa Suomen kilpailukyky nojaa jatkossa entistä selvemmin osaamiseen ja kykyyn tuottaa kansainvälisesti kysyttyjä digitaalisia tuotteita ja palveluja.

Aiemmassa jutussamme käsittelimme kokoomuksen Jyväskylän puoluekokousta ja Petteri Orpon jatkoa puolueen puheenjohtajana sekä viikonlopun puoluekokousten talous- ja turvallisuuspainotuksia. Tarkastelimme myös sitä, miten hallitus ajaa läpi talous-, työmarkkina- ja sosiaalipoliittisia uudistuksia, kuten yhteisöveron linjauksia, työmarkkinalakien muutoksia ja sosiaaliturvan leikkauksia, jotka vaikuttavat suoraan yritysten toimintaympäristöön.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?