Suomi selvittää Ruotsin rahastoeläkemallin vaikutuksia eläketurvaan

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Suomi selvittää rahastoeläkemallia

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Markkinakatsaus

Dan Blystone

18 tuntia sitten

Suomi selvittää Ruotsin rahastoeläkemallin vaikutuksia eläketurvaan — Suomi harkitsee rahastoeläkettä

Suomessa arvioidaan parhaillaan, voidaanko osa työeläkemaksuista ohjata Ruotsin tapaan yksilölliseen rahastoeläkkeeseen osana lakisääteistä eläketurvaa. Selvityksen taustalla ovat Ruotsin mallin vahvat pitkän aikavälin tuotot, mutta myös kuukausieläkkeen vaihteluun ja rahoitukseen liittyvät riskit.

Kohokohdat

Ruotsin rahastoeläkemalli on tuottanut vuodesta 1995 vuoteen 2025 keskimäärin 8,5 prosenttia vuosituottoa, kun tuloindeksin tuotto on ollut 3,4 prosenttia.
Rahastoeläkkeisiin liittyy huomattavaa vakausriskiä, kuten nähtiin 2022, jolloin Venäjä-rahastoissa menetykset johtivat joidenkin eläkeläisten kuukausieläkkeen poistumiseen.
Suomessa mallin käyttöönotto vaikeuttaa nykyisten eläkkeiden rahoitusta, sillä yksilöllinen rahastointi vähentää työeläkemaksuista käytössä olevaa summaa, mikä voi nostaa maksupainetta.

Ruotsin mallin tuotot ja selvityksen lähtökohdat

Kuten Yle raportoi, sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen nimesi kesäkuussa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Samuli Knüpferin arvioimaan Ruotsin rahastoeläkemallin soveltuvuutta Suomeen.

Ruotsin järjestelmässä bruttopalkasta kerättävästä 18,5 prosentin eläkemaksusta 2,5 prosenttiyksikköä ohjataan rahastoeläkkeeseen, jonka sijoituskohteet eläkesäästäjä voi valita itse. Jos valintaa ei tehdä, varat siirtyvät valtion hallinnoimaan AP7 Såfa -rahastoon, jota suurin osa ruotsalaisista käyttää.

Knüpferin mukaan keskustelulle on nyt otollinen hetki, koska suomalaiset suhtautuvat sijoittamiseen aiempaa aktiivisemmin ja eläkejärjestelmässäkin on jo siirrytty kohti suurempaa sijoitusriskiä. Hänen arvionsa mukaan malli voi vahvistaa erityisesti nuorten aikuisten luottamusta eläkejärjestelmään, jos eläkemaksujen tuoton ja oman eläketurvan välinen yhteys tulee näkyvämmäksi.

Ruotsin eläkeviranomaisen Pensionsmyndighetenin tietojen mukaan rahastoeläke on tuottanut järjestelmän alusta vuodesta 1995 vuoden 2025 loppuun keskimäärin 8,5 prosenttia vuodessa, kun tuloindeksin tuotto on ollut 3,4 prosenttia. Eläketurvakeskuksen yhteyspäällikkö Mika Vidlundin mukaan myös kahdeksan vuoden tarkastelussa rahastoeläkkeen vuosituotto on ollut lähes 11 prosenttia, kun tuloindeksi on jäänyt alle neljään prosenttiin.

Vakaus, riskit ja vaikutus Suomen eläkesektoriin

Tuottojen rinnalla Ruotsin mallissa näkyy kuitenkin selvä vakausongelma, sillä maksussa oleva rahastoeläke ei ole ollut riittävän ennakoitava. Vidlundin mukaan kuukausittainen rahastoeläke voi kasvaa tai pienentyä markkinoiden mukana, ja yksittäiseen markkinaan keskittynyt rahasto voi ääritapauksessa menettää lähes koko arvonsa.

Vuonna 2022 tämä näkyi Venäjä-rahastoissa, joiden omistukset menettivät arvonsa hyökkäyssodan takia. Erityisen kovaa isku osui eläkeläisiin, jotka olivat sijoittaneet koko rahastoeläkeosuutensa niihin, jolloin kuukausittaista rahastoeläkettä ei enää maksettu.

Rahastoeläke on Ruotsissa toistaiseksi vain osa kokonaiseläkettä. Vidlundin mukaan vuoden 2026 alussa rahastoeläkkeen maksun aloittaneilla keskimääräinen osuus on noin 300 euroa kuukaudessa, kun kaikkien nykyisten eläkkeensaajien keskiarvo on noin 130 euroa kuukaudessa; Ruotsin keskimääräinen kokonaiseläke on runsaat 2 100 euroa ennen veroa.

Suomeen mahdollisesti tuotava malli vaatii asiantuntijoiden mukaan tarkkaa räätälöintiä, koska rahastoeläkkeen vaikutus kokonaiseläkkeen tasoon voi olla täällä Ruotsia suurempi. Työeläkevakuuttajat Tela arvioi, että sijoitusvalinnoista johtuvat erot voivat kasvaa merkittäviksi, mikä nostaa esiin kysymyksen hyväksyttävistä eroista lakisääteisessä sosiaalivakuutuksessa.

Lisäksi rahoitus muodostaa keskeisen haasteen. Työeläkemaksu on nyt 24,40 prosenttia palkkasummasta, ja Knüpferin mukaan mitä enemmän maksuista rahastoidaan yksilöllisesti, sitä vähemmän niitä jää nykyisten eläkkeiden maksuun, mikä voi lisätä painetta maksujen korottamiseen. Hän selvittää, voidaanko mahdollinen rahastoeläke rahoittaa jo muutenkin eläkeyhtiöille rahastoitavasta osuudesta, ja hänen toimikautensa päättyy tammikuussa 2027.

Kreikan finanssikriisin aikaiset eläkeuudistukset ja leikkaukset vaikuttavat yhä maan eläkejärjestelmän toimivuuteen ja eläkeläisten arkeen. Aiemmassa jutussamme kuvattiin, miten poikkeukset eläkeiässä pitävät todellisen eläköitymisiän matalana ja miten eläkkeiden ostovoima on heikko samalla, kun väestön ikääntyminen kiristää rahoitus- ja hoivapaineita.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?