Suomen festivaaliala kamppailee kannattavuuden kanssa vahvasta kysynnästä huolimatta

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Festivaalien kannattavuushaasteet

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Kryptouutiset

Talousuutiset

Valuuttaparit

Markkinakatsaus

Sääntelyuutiset

Dan Blystone

Eilen

Suomen festivaaliala kamppailee kannattavuuden kanssa vahvasta kysynnästä huolimatta — Festivaaliala paineissa

Suomalaisten festivaalien kysyntä pysyy pääosin vahvana, ja alalla odotetaan jälleen ennätysvuotta lipunmyynnissä. Samaan aikaan järjestäjien kannattavuutta heikentävät nousseet artistipalkkiot, etupainotteiset maksut ja kulujen kasvu, jota lippuhintoihin ei saada siirrettyä täysimääräisesti.

Kohokohdat

Tapahtuma-alan liikevaihto kasvaa ja lipunmyynti on vahvaa, mutta festivaalit kärsivät kannattavuushaasteista kasvaneiden kulujen ja koventuneen kilpailun vuoksi.
Järjestäjien kustannuksista jopa 60 prosenttia maksetaan nykyään ennakkoon eli 150 000–200 000 euroa, vaikeuttaen etenkin pienten toimijoiden kassanhallintaa.
VIP-lippujen myynti on noussut avaintulonlähteeksi, esimerkiksi Helsinki City Festivalilla myydään noin 3 000 VIP-lippua päivässä, ja kysyntä kasvaa etenkin keski-ikäisten kuluttajien joukossa.

Kulupaineet kiristävät festivaalien taloutta

Ylen mukaan tapahtuma-alan liikevaihto kasvaa, mutta festivaalien taloudellinen tulos jää monilla toimijoilla heikoksi. Tänä kesänä alalla on nähty myös peruuntumisia ja konkurssin kaatamia tapahtumia, vaikka kokonaiskuva lipunmyynnistä on edelleen myönteinen.

Tapahtumateollisuus ry:n toimitusjohtaja Sami Kerman sanoo, että suuret lipunmyyntiyhtiöt ennakoivat alalle uutta ennätysvuotta. Hänen mukaansa keskiarvo kuitenkin peittää alleen sen, että osa tapahtumista menestyy selvästi paremmin kuin toiset, ja lisääntynyt tarjonta kiristää kilpailua järjestäjien välillä.

Loud'n Live Promotionsin toimitusjohtaja Kalle Keskinen kertoo yhtiön festivaalien olevan lipunmyynnissä viime vuotta edellä. Myös vaasalaisen Lisää löylyä -festivaalin järjestäjä Ari Rintamäki kuvaa myynnin olleen hieman viime vuotta vilkkaampaa, mutta toteaa yhden festivaaliviikonlopun järjestämisen maksavan 300 000-400 000 euroa, josta noin puolet menee artisteille.

Järjestäjien mukaan kulut nousivat voimakkaasti koronan jälkeen inflaation myötä, mutta lippujen hintoja ei voida nostaa samaa tahtia. Rintamäki arvioi artistien keikkapalkkioiden lähes kaksinkertaistuneen festivaalin kymmenen vuoden aikana, ja Keskisen mukaan tapahtuman pitää tarjota riittävästi elämyksellisyyttä, jotta asiakkaat hyväksyvät hinnan.

Ennakkomaksut ja VIP-myynti muuttavat ansaintaa

Kannattavuutta rasittaa myös se, että yhä useampi artisti tai muu toimija vaatii palkkionsa etukäteen. Kermanin mukaan menot painottuvat näin jo ennen tapahtumaa, kun taas tulot kertyvät vasta toteutuksen jälkeen, mikä vaikeuttaa etenkin pienten ja keskisuurten järjestäjien kassanhallintaa.

Rintamäen mukaan Lisää löylyä -festivaalin budjetista noin 60 prosenttia maksetaan nykyään ennakkoon, mikä tarkoittaa 150 000-200 000 euron kassatarvetta ennen tapahtumaa. Loud'n Live on pystynyt neuvottelemaan maksuehdoista paremmin, koska se järjestää useita festivaaleja.

Alalla haetaan kasvua myös yleisörakenteen ja lisämyynnin kautta. Kermanin mukaan keski-ikäiset kävijät ovat löytäneet festivaalit, mikä näkyy ostovoimassa, kun taas nuorten suosimat tapahtumat ovat vaikeammassa asemassa.

VIP-lippujen myynti on noussut tärkeäksi tulonlähteeksi monille festivaaleille. Keskisen mukaan Helsinki City Festivalille on myyty noin 3 000 VIP-lippua päivää kohden, ja kysyntä on kasvanut koronan jälkeen.

Kerman suosittelee järjestäjille riskin hajauttamista useisiin tapahtumiin sekä tulojen hankkimista myös kumppanuuksista, sponsoroinnista ja anniskelusta. Haasteista huolimatta alan toimijat jatkavat, koska tapahtumien kysyntä säilyy ja kannattavuuden parantamiseen etsitään uusia keinoja.

Aiemmassa jutussamme hyvinvointialueiden arviointimenettelystä kerroimme, että Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueita oltiin viemässä valtion tiukempaan talousarviointiin valtiovarainministeriön valmistelun edetessä ministerin päätettäväksi. Tarkoituksena on laajentaa alueiden talouden tarkastelua ministeriöiden ja ulkopuolisen puheenjohtajan vetämän arviointiryhmän kautta, mikä käytännössä voi kiristää valtion ohjausta ja kaventaa päätösvaltaa taloudenpidossa ja palveluissa.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?